Avohuollon tukitoimet

Lastensuojelun asiakkuus

Julkaistu

26 elokuun 2025

Avohuollon tukitoimet voivat olla varsin monimuotoisia. Lastensuojeluviranomainen tarjoaa silti
yleensä varsin kapea-alaista tukea, joka melkeinpä aina on perhetyötä. Se tarkoittaa sitä, että
perhetyöntekijäpari saapuu säännöllisesti perheen kotiin keskustelemaan vanhemman (vanhempien)
ja lapsen kanssa.

Monesti perhetyö koetaan lastensuojelun asiakkaiden keskuudessa ylimääräiseksi rasitukseksi.
Perhetyö kuluttaa perheen aikaa, jolloin kotityöt jäävät tekemättä ja ne pitää tehdä sen jälkeen, kun
perhetyöntekijät ovat poistuneet.

Todellisuudessa laki (lastensuojelulain 36 §, missä säädetään lastensuojelun avohuollon
tukitoimista) antaa varsin laajat mahdollisuudet viranomaiselle tuen järjestämiseen. Ellei
hyvinvointialueella ole omasta takaa järjestää tukea, voi viranomainen lain perusteella käyttää
varoja tukitoimien hankintaan vaikkapa yksityiseltä sektorilta. Lain 36 §:ssä säädetyt tukitoimet
ovat:

1) tukea lapsen ja perheen ongelmatilanteen selvittämiseen;
2) lapsen taloudellista ja muuta tukemista koulunkäynnissä, ammatin ja asunnon hankinnassa,
työhön sijoittumisessa, harrastuksissa, läheisten ihmissuhteiden ylläpitämisessä sekä muiden
henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisessä;
3) lapsen kuntoutumista tukevia hoito- ja terapiapalveluja;
4) tehostettua perhetyötä;
5) perhekuntoutusta; sekä
6) muita lasta ja perhettä tukevia palveluja ja tukitoimia.

Kohta 6 mahdollistaa siis varsin monimuotoisten tukitoimien järjestämisen. Mikäli perheen
tukeminen edellyttää vaikkapa vammaisen vanhemman auttamista kotitöissä (siivous, pyykkäys ja
tiskaus), niin silloin laki velvoittaa viranomaisen näitä tukitoimia järjestämään. Mikäli noudatetaan
lakia, viranomainen ei voi laiminlyödä tarpeellisten tukitoimien järjestämistä.

Lastensuojelun tarve aiheutuu sairaudesta

Monesti vanhemman tai lapsen sairauden tai vamman vuoksi perheellä on vaikeuksia selviytyä.
Miten tällaisessa tilanteessa hyvän sosiaalityöntekijän, joka noudattaa hänelle suotuja oikeuksia,
tulisi siis toimia? Terveydenhuoltolain 69 §:ssä säädetään:

Jos lastensuojelun tarve johtuu riittämättömistä terveydenhuollon palveluista, lapselle ja hänen
perheelleen on sen estämättä, mitä hoitoon pääsystä 51, 51 a–51 c, 52 ja 53 §:ssä säädetään,
järjestettävä viipymättä lapsen terveyden ja kehityksen kannalta välttämättömät terveydenhuollon
palvelut.

Eli lapsen elinolosuhteiden vaarantuessa hänen perheensä riittämättömien terveydenhuollon
palvelujen vuoksi, on lastensuojelun järjestettävä riittävät terveydenhoitoon tarvittavat palvelut.
Mikäli julkiselta puolelta näitä palveluita ei ole saatavilla, antaa laki lastensuojelulle oikeuden niitä
hankkia vaikkapa yksityiseltä puolelta.

Avohuollon tukitoimiin on rahaa löydettävissä

Mikäli vedotaan siihen, ettei ole rahaa hankkia kaikkia mahdollisia avohuollon tukitoimia, niin tämä
väite kumoutuu sillä, että huostaanotto maksaa paljon enemmän kuin avohuollon tukitoimien
järjestäminen. Ollessani itse aikoinani lastensuojelun sosiaalityöntekijä yhden lapsen yhden
kuukauden pitäminen sijaishuoltopaikassa maksoi 10 000 euroa. Tämä oli kohta kymmenen vuotta
sitten, joten kustannukset ovat siitä vain nousseet.

Jaa artikkeli

Ajankohtaiset artikkelit

Perhesuojan asiantuntevat artikkelit perheille

Lastensuojeluviranomaisella on velvollisuus edistää huostaanotetun lapsen paluuta perheeseensä

Huostaanotto

Lastensuojeluviranomaisella on velvollisuus edistää huostaanotetun lapsen paluuta perheeseensä

Huostaanoton tarkoituksena ei ole erottaa lasta pysyvästi vanhemmistaan. Lastensuojeluviranomaisella on lakisääteinen velvollisuus edistää huostaanotetun lapsen ja hänen perheensä jälleenyhdistämistä. Velvollisuus perustuu sekä Suomen lastensuojelulakiin että Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Mitä laki sanoo perheen jälleenyhdistämisestä? Lastensuojelulain 4 §:n mukaan lastensuojelussa on toimittava mahdollisimman hienovaraisesti ja käytettävä ensisijaisesti avohuollon tukitoimia. Kun sijaishuolto on lapsen edun kannalta tarpeen, se on

Lastensuojelu ei voi määrätä tapaamisista ilman sijoitusta

Huoltajuus tapaamisoikeus

Lastensuojelu ei voi määrätä tapaamisista ilman sijoitusta

Lastensuojeluviranomainen ei voi päättää lapsen ja vanhemman välisistä tapaamisista tai niiden valvonnasta silloin, kun lapsi ei ole sijoitettuna lastensuojelulain nojalla. Lastensuojelulain mukainen yhteydenpidon rajoittaminen liittyy sijaishuoltoon. Kun lapsi on huostaanotettu tai kiireellisesti sijoitettu, yhteydenpitoa voidaan laissa säädetyin edellytyksin rajoittaa ja tapaamisia esimerkiksi valvoa. Rajoittamisesta on tällöin tehtävä asianmukainen päätös. Jos lapsi ei ole sijoitettuna, lastensuojeluviranomainen

Mikä on lapsiasiavaltuutettu?

Muut teemat

Mikä on lapsiasiavaltuutettu?

Lapsiasiavaltuutettu on viranomainen, jonka tehtävänä on edistää lasten asemaa ja oikeuksien toteutumista Suomessa. Lapsiasiavaltuutettu voi tehdä aloitteita sekä antaa neuvoja ja ohjeita lasten aseman ja oikeuksien parantamiseksi. Yksi keskeisistä tehtävistä on edistää YK lapsen oikeuksien yleissopimuksen toteutumista Suomessa. Lapsiasiavaltuutettu ei ole yksittäisiä lastensuojelupäätöksiä valvova viranomainen eikä muutoksenhakuelin. Jos esimerkiksi vanhempi katsoo lapsensa kiireellisen sijoituksen, huostaanoton

Tietopankki

Tarvitsetko asiantuntevaa apua?

Ota yhteyttä niin neuvomme sinua mahdollisimman pian.