Kuuleminen ei voi olla muodollisuus, vaan sillä pitää lain mukaan olla merkitystä asian ratkaisemiseksi

Kiireellinen sijoitusHuostaanotto

Julkaistu

15 helmikuun 2026

Olen lukuisia kertoja osallistunut lastensuojelun kuulemiseen. Kuuleminen pitää hallintolain mukaan järjestää aina, kun tehdään jokin päätös lastensuojelun asiakasta koskien. Kuultavalle pitää toimittaa etukäteen asiaan liittyvä materiaali ja hänellä pitää olla oikeus ottaa mukaan tukihenkilö (taikka lainopillinen avustaja). Lyhyesti sanottuna: kuultavalla pitää olla mahdollisuus perehtyä asiaan, jotta hän voi antaa kunnollisen vastauksen viranomaiselle.

Tosiasiassa nykyään kuultava yllätetään kuulemisessa tarjoamalla hänelle viime hetkellä iso pinkka papereita, joihin hänen pitäisi perehtyä muutamassa minuutissa. Tämä on täysin lainvastainen menettelytapa, mihin valvovien viranomaisten pitäisi selkeästi puuttua.

Hyvin monesti lastensuojeluviranomainen (sosiaalityöntekijä ja johtava sosiaalityöntekijä) aloittaa kuulemisen ilmoittamalla, että he esittelevät tehdyn päätöksen.

Tällainen toimintatapa on luonnollisesti täysin lainvastainen, koska kuulemisella pitää olla merkitystä asian ratkaisuun eli tehtävään päätökseen. Mitä merkitystä kuulemisella muka on, jos päätös on tehty jo ennen sitä?

Tehkää näistä tapauksista kanteluita eduskunnan oikeusasiamiehelle, jonka tehtävänä olisi puuttua vallitsevaan laittomaan olotilaan.

Jaa artikkeli

Ajankohtaiset artikkelit

Perhesuojan asiantuntevat artikkelit perheille

Lastensuojeluviranomaisella on velvollisuus edistää huostaanotetun lapsen paluuta perheeseensä

Huostaanotto

Lastensuojeluviranomaisella on velvollisuus edistää huostaanotetun lapsen paluuta perheeseensä

Huostaanoton tarkoituksena ei ole erottaa lasta pysyvästi vanhemmistaan. Lastensuojeluviranomaisella on lakisääteinen velvollisuus edistää huostaanotetun lapsen ja hänen perheensä jälleenyhdistämistä. Velvollisuus perustuu sekä Suomen lastensuojelulakiin että Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Mitä laki sanoo perheen jälleenyhdistämisestä? Lastensuojelulain 4 §:n mukaan lastensuojelussa on toimittava mahdollisimman hienovaraisesti ja käytettävä ensisijaisesti avohuollon tukitoimia. Kun sijaishuolto on lapsen edun kannalta tarpeen, se on

Lastensuojelu ei voi määrätä tapaamisista ilman sijoitusta

Huoltajuus tapaamisoikeus

Lastensuojelu ei voi määrätä tapaamisista ilman sijoitusta

Lastensuojeluviranomainen ei voi päättää lapsen ja vanhemman välisistä tapaamisista tai niiden valvonnasta silloin, kun lapsi ei ole sijoitettuna lastensuojelulain nojalla. Lastensuojelulain mukainen yhteydenpidon rajoittaminen liittyy sijaishuoltoon. Kun lapsi on huostaanotettu tai kiireellisesti sijoitettu, yhteydenpitoa voidaan laissa säädetyin edellytyksin rajoittaa ja tapaamisia esimerkiksi valvoa. Rajoittamisesta on tällöin tehtävä asianmukainen päätös. Jos lapsi ei ole sijoitettuna, lastensuojeluviranomainen

Mikä on lapsiasiavaltuutettu?

Muut teemat

Mikä on lapsiasiavaltuutettu?

Lapsiasiavaltuutettu on viranomainen, jonka tehtävänä on edistää lasten asemaa ja oikeuksien toteutumista Suomessa. Lapsiasiavaltuutettu voi tehdä aloitteita sekä antaa neuvoja ja ohjeita lasten aseman ja oikeuksien parantamiseksi. Yksi keskeisistä tehtävistä on edistää YK lapsen oikeuksien yleissopimuksen toteutumista Suomessa. Lapsiasiavaltuutettu ei ole yksittäisiä lastensuojelupäätöksiä valvova viranomainen eikä muutoksenhakuelin. Jos esimerkiksi vanhempi katsoo lapsensa kiireellisen sijoituksen, huostaanoton

Tietopankki

Tarvitsetko asiantuntevaa apua?

Ota yhteyttä niin neuvomme sinua mahdollisimman pian.