Lastensuojelubisnes hyödyntää ihmisten kokemaa häpeää

Lastensuojelun asiakkuus

Julkaistu

15 helmikuun 2026

Lastensuojelubisnes hyödyntää ihmisten kokemaa häpeää siitä, että heidän lapsensa otetaan heiltä pois. Sosiaalityön periaatteita vastaan toimivat sosiaalityöntekijät syyllistävät vanhempia sen sijaan, että järjestäisivät heille arjen haasteisiin todellisia tukitoimia.

Lastensuojeluviranomainen kehuskelee järjestävänsä tukitoimia, mutta todellisuudessa ne ovat perhettä kuormittavaa ”perhetyötä”, missä kaksi sosionomia/lähihoitajaa tulee jutustelemaan niitä näitä perheen vanhempien ja lasten kanssa sen sijaan, että perheelle osoitettaisiin todellisia tukitoimia, kuten siivousapua, kaupassakäyntiapua, tarpeellisia terveydenhuollon tukitoimia, kuntoutusta ja suoraa taloudellista apua esim. vuokrien maksuun.

Lastensuojelulain 7 luku pitää sisällään hyvin laajat mahdollisuudet osoittaa lastensuojelun tarpeessa olevalle perheelle erilaisia tukitoimia.

Huolimatta siitä, että lastensuojelun ensisijainen tehtävä on tukea perhettä, JOTTA SE PYSYISI YHTENÄISENÄ, EIKÄ HAJOAISI, käytetään esim. perheen huonoa taloudellista tilannetta jatkuvasti perusteena huostaanotoille (mikä hajottaa perheen). Ja toiseksi perheen jäsenten sairauksia tai huonoa terveydentilaa käytetään perusteena huostaanotoille, vaikka terveydenhuoltolain 69 § 2 momentti edellyttää, että lastensuojelun tarpeessa oleville perheille osoitetaan tarvittavat terveydenhuollon toimenpiteet (mikäli lastensuojelun tarve johtuu perheen huonoista terveyspalveluista).

Suorittaessani itse sosiaalityön alalta yhteiskuntatieteiden maisterin tutkintoa (valmistuin vuonna 2010) yliopisto-opinnoissa painotettiin, että sosiaalityöntekijän tulee tukea asiakastaan ja olla hänen voimaannuttajansa. Nykyinen sosiaalityön syyllistävä peruslähtökohta on täysin sosiaalityön perusperiaatteita vastaan.

Jaa artikkeli

Ajankohtaiset artikkelit

Perhesuojan asiantuntevat artikkelit perheille

Lastensuojeluviranomaisella on velvollisuus edistää huostaanotetun lapsen paluuta perheeseensä

Huostaanotto

Lastensuojeluviranomaisella on velvollisuus edistää huostaanotetun lapsen paluuta perheeseensä

Huostaanoton tarkoituksena ei ole erottaa lasta pysyvästi vanhemmistaan. Lastensuojeluviranomaisella on lakisääteinen velvollisuus edistää huostaanotetun lapsen ja hänen perheensä jälleenyhdistämistä. Velvollisuus perustuu sekä Suomen lastensuojelulakiin että Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Mitä laki sanoo perheen jälleenyhdistämisestä? Lastensuojelulain 4 §:n mukaan lastensuojelussa on toimittava mahdollisimman hienovaraisesti ja käytettävä ensisijaisesti avohuollon tukitoimia. Kun sijaishuolto on lapsen edun kannalta tarpeen, se on

Lastensuojelu ei voi määrätä tapaamisista ilman sijoitusta

Huoltajuus tapaamisoikeus

Lastensuojelu ei voi määrätä tapaamisista ilman sijoitusta

Lastensuojeluviranomainen ei voi päättää lapsen ja vanhemman välisistä tapaamisista tai niiden valvonnasta silloin, kun lapsi ei ole sijoitettuna lastensuojelulain nojalla. Lastensuojelulain mukainen yhteydenpidon rajoittaminen liittyy sijaishuoltoon. Kun lapsi on huostaanotettu tai kiireellisesti sijoitettu, yhteydenpitoa voidaan laissa säädetyin edellytyksin rajoittaa ja tapaamisia esimerkiksi valvoa. Rajoittamisesta on tällöin tehtävä asianmukainen päätös. Jos lapsi ei ole sijoitettuna, lastensuojeluviranomainen

Mikä on lapsiasiavaltuutettu?

Muut teemat

Mikä on lapsiasiavaltuutettu?

Lapsiasiavaltuutettu on viranomainen, jonka tehtävänä on edistää lasten asemaa ja oikeuksien toteutumista Suomessa. Lapsiasiavaltuutettu voi tehdä aloitteita sekä antaa neuvoja ja ohjeita lasten aseman ja oikeuksien parantamiseksi. Yksi keskeisistä tehtävistä on edistää YK lapsen oikeuksien yleissopimuksen toteutumista Suomessa. Lapsiasiavaltuutettu ei ole yksittäisiä lastensuojelupäätöksiä valvova viranomainen eikä muutoksenhakuelin. Jos esimerkiksi vanhempi katsoo lapsensa kiireellisen sijoituksen, huostaanoton

Tietopankki

Tarvitsetko asiantuntevaa apua?

Ota yhteyttä niin neuvomme sinua mahdollisimman pian.