Yhteydenpidon rajoitus
Kun vanhemman ja lapsen välistä yhteydenpitoa rajoitetaan, tilanne voi tuntua kohtuuttomalta ja aiheuttaa suurta huolta. Tältä sivulta löydät tietoa siitä, milloin ja miksi yhteydenpitoa voidaan rajoittaa, miten päätökset tehdään ja mitä voit tehdä, jos tunnet että oikeuksiasi on rikottu.
Artikkelit tästä aiheesta
Yhteydenpidon rajoitus
Lapsen ollessa lastensuojeluviranomaisen eli hyvinvointialueen huostassa joko kiireellisensijoituksen tai huostaanoton seurauksena on lapsen ja vanhemman/huoltajan/lapselle läheisenihmisen (isovanhemmat) välisestä yhteydenpidosta sovittava viimeistäänasiakassuunnitelmapalaverissa. Ellei asiasta päästä yhteisymmärrykseen, on lastensuojeluviranomaisen tehtävä päätösyhteydenpidon rajoituksesta. Tästä päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen. Lastensuojelulaki lähtee siitä, että sosiaalityöntekijän pitää edistää lapsen ja vanhemman välistäyhteydenpitoa. Kriteerit yhteydenpidon rajoitukselle Rajoitusedellytyksistä säädetään lastensuojelulain 61 a ja
Lapsen mielipiteen selvittäminen lastensuojelussa – mitä se tarkoittaa?
Lastensuojelussa lapsi ei ole vain viranomaistoimien kohde. Lastensuojelulain 5 §:n mukaan lasta koskevaa päätöstä tehtäessä ja lastensuojelua toteutettaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota lapsen mielipiteisiin ja toivomuksiin. Lapsen toivomukset ja mielipide on selvitettävä ja otettava huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa edellyttämällä tavalla. Laissa ei siis ole mielipiteen selvittämiselle esimerkiksi 12 vuoden ikärajaa. Myös pienen lapsen mielipide
Vanhempi mutta ei huoltaja – mitkä oikeudet lastensuojelussa?
Joissain tapauksissa lapsen vanhempi ei ole hänen huoltajansa. Mitä oikeuksia tällaisessa vanhemmalla on, kun käsitellään lapsen huostaanottoa? Lastensuojelulain 42 §:n mukaan ennen huostaanottoa ja sijaishuoltoa koskevaa päätöstä kuulemismahdollisuus on lähtökohtaisesti annettava muun muassa lapsen vanhemmalle ja huoltajalle. Vanhemmalla on siis oikeus tulla kuulluksi, vaikka hän ei olisi huoltaja. Vanhempi, joka ei ole huoltaja, voi vastustaa
Lastensuojeluasian käsittelyyn saa oikeusapua – tietyillä kriteereillä
Monet ihmiset pelkäävät valittaa lastensuojelun tekemistä sijoituspäätöksistä tai rajoituksista tai huostaanottohakemuksista, koska he katsovat, että se maksaa liikaa. Nykypäivänä ihmisten rahat ovat vähissä ja oikeudenkäynti voi viedä kaiken elämiseen tarvittavan rahan – näin ajatellaan. Pienituloiset saavat kuitenkin lastensuojeluasioiden hoitamiseen oikeusavun oikeusaputoimistosta ja asian hoitamiseen valitun lakimiehen tehtävänä on se hakea. Valittajan tai huostaanottohakemuksen käsittelyyn joutuneen
Yhteydenpidon rajoituksia ei voi laittaa päälle muuten vain, perheellä on oikeus tavata toisiaan ja pitää toisiinsa yhteyttä
Jatkuvasti tulee lastensuojelun todellisuudesta vastaan tapauksia, joissa sosiaalityöntekijät ovat määränneet yhteydenpidon rajoituksia päälle lähinnä mukavuussyistä – vanhempi ja/tai lapsi vastustaa sijoitusta ja huostaanottoa, joten heille kannattaa tämä kostaa, että vastustaminen loppuisi. Niinpä keksitään joitain hyvin mielikuvituksellisia perusteita yhteydenpidon rajoittamiseksi. Varsin usein perusteissa toistuu se, että yhteydenpitoa pitää rajoittaa, koska vanhempi tai lapsi kritisoi lastensuojelun toimintaa.
Yhteydenpidon rajoituspäätösten kumoaminen
Kun lastensuojeluviranomaisen tulee edistää myös sijoituksen ja huostaanoton aikana lapsenyhteyksiä hänelle läheisiin ihmisiin, ovat tarpeettomat yhteydenpidon rajoitukset laittomia. Olen koonnut tähän joitain päätöksiä ja perusteluja, joilla olen saanut yhteydenpidon rajoituksetkumottua hallinto-oikeuksissa. Viranomaispäätöksiä ei ole perusteltu Pohjoissuomalaisessa kunnassa isän ja lapsen väliset tapaamiset oli keskeytetty pariksikuukaudeksi. Hallinto-oikeus kumosi viranomaisen ratkaisun ja perusteli sitä seuraavasti: ”Valituksenalaisesta päätöksestä
Rajoitukset eivät edistä lapsen etua
Lastensuojelulaki tarjoaa viranomaisille lukuisia mahdollisuuksia rajoittaa lapsen ja hänenvanhempiensa elämää. Kuitenkin laissa säädetään rajoitusten käytön yleisistä edellytyksistä muun muassa niin, ettärajoituksia saadaan käyttää, mikäli rajoitus on lapsen edun mukainen, rajoitus on lapsen hoidon jahuolenpidon toteuttamisen kannalta perusteltu ja sopiva sekä rajoituksen käyttäminen onvälttämätöntä. Lisäksi rajoituksen pitää olla oikeassa suhteessa suojeltavaan etuun nähden, lapsen mielipide onselvitetty
Lapsen mielipiteen selvittäminen lastensuojelussa – mitä se tarkoittaa?
Lastensuojelussa lapsi ei ole vain viranomaistoimien kohde. Lastensuojelulain 5 §:n mukaan lasta koskevaa päätöstä tehtäessä ja lastensuojelua toteutettaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota lapsen mielipiteisiin ja toivomuksiin. Lapsen toivomukset ja mielipide on selvitettävä ja otettava huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa edellyttämällä tavalla. Laissa ei siis ole mielipiteen selvittämiselle esimerkiksi 12 vuoden ikärajaa. Myös pienen lapsen mielipide
Vanhempi mutta ei huoltaja – mitkä oikeudet lastensuojelussa?
Joissain tapauksissa lapsen vanhempi ei ole hänen huoltajansa. Mitä oikeuksia tällaisessa vanhemmalla on, kun käsitellään lapsen huostaanottoa? Lastensuojelulain 42 §:n mukaan ennen huostaanottoa ja sijaishuoltoa koskevaa päätöstä kuulemismahdollisuus on lähtökohtaisesti annettava muun muassa lapsen vanhemmalle ja huoltajalle. Vanhemmalla on siis oikeus tulla kuulluksi, vaikka hän ei olisi huoltaja. Vanhempi, joka ei ole huoltaja, voi vastustaa
Lastensuojeluasian käsittelyyn saa oikeusapua – tietyillä kriteereillä
Monet ihmiset pelkäävät valittaa lastensuojelun tekemistä sijoituspäätöksistä tai rajoituksista tai huostaanottohakemuksista, koska he katsovat, että se maksaa liikaa. Nykypäivänä ihmisten rahat ovat vähissä ja oikeudenkäynti voi viedä kaiken elämiseen tarvittavan rahan – näin ajatellaan. Pienituloiset saavat kuitenkin lastensuojeluasioiden hoitamiseen oikeusavun oikeusaputoimistosta ja asian hoitamiseen valitun lakimiehen tehtävänä on se hakea. Valittajan tai huostaanottohakemuksen käsittelyyn joutuneen
Yhteydenpidon rajoituksia ei voi laittaa päälle muuten vain, perheellä on oikeus tavata toisiaan ja pitää toisiinsa yhteyttä
Jatkuvasti tulee lastensuojelun todellisuudesta vastaan tapauksia, joissa sosiaalityöntekijät ovat määränneet yhteydenpidon rajoituksia päälle lähinnä mukavuussyistä – vanhempi ja/tai lapsi vastustaa sijoitusta ja huostaanottoa, joten heille kannattaa tämä kostaa, että vastustaminen loppuisi. Niinpä keksitään joitain hyvin mielikuvituksellisia perusteita yhteydenpidon rajoittamiseksi. Varsin usein perusteissa toistuu se, että yhteydenpitoa pitää rajoittaa, koska vanhempi tai lapsi kritisoi lastensuojelun toimintaa.
Yhteydenpidon rajoituspäätösten kumoaminen
Kun lastensuojeluviranomaisen tulee edistää myös sijoituksen ja huostaanoton aikana lapsenyhteyksiä hänelle läheisiin ihmisiin, ovat tarpeettomat yhteydenpidon rajoitukset laittomia. Olen koonnut tähän joitain päätöksiä ja perusteluja, joilla olen saanut yhteydenpidon rajoituksetkumottua hallinto-oikeuksissa. Viranomaispäätöksiä ei ole perusteltu Pohjoissuomalaisessa kunnassa isän ja lapsen väliset tapaamiset oli keskeytetty pariksikuukaudeksi. Hallinto-oikeus kumosi viranomaisen ratkaisun ja perusteli sitä seuraavasti: ”Valituksenalaisesta päätöksestä
Rajoitukset eivät edistä lapsen etua
Lastensuojelulaki tarjoaa viranomaisille lukuisia mahdollisuuksia rajoittaa lapsen ja hänenvanhempiensa elämää. Kuitenkin laissa säädetään rajoitusten käytön yleisistä edellytyksistä muun muassa niin, ettärajoituksia saadaan käyttää, mikäli rajoitus on lapsen edun mukainen, rajoitus on lapsen hoidon jahuolenpidon toteuttamisen kannalta perusteltu ja sopiva sekä rajoituksen käyttäminen onvälttämätöntä. Lisäksi rajoituksen pitää olla oikeassa suhteessa suojeltavaan etuun nähden, lapsen mielipide onselvitetty
UKK
Tässä ovat yleisimmin kysytyt kysymykset ja vastaukset tilanteisiin, joissa lapsesi on lastensuojelun asiakas.
Yhteydenpidon rajoitus tarkoittaa, että huostaanotetun tai sijoitetun lapsen ja hänen vanhempansa tai läheisensä välistä yhteyttä voidaan rajata tilapäisesti tai pidemmäksi aikaa. Rajoitus voi koskea tapaamisia, puheluita, viestejä tai muita yhteydenpitomuotoja.
Yhteydenpitoa voidaan rajoittaa, jos sen arvioidaan vaarantavan lapsen kehitystä, turvallisuutta tai hyvinvointia. Esimerkiksi mikäli tapaamiset aiheuttavat lapselle ahdistusta tai estävät sijoituksen tavoitteiden toteutumista, viranomaiset voivat tehdä rajoituspäätöksen.
Yhteydenpidon rajoittamisesta päättää sosiaalityöntekijä, mutta rajoituspäätös on tehtävä kirjallisesti ja perustellen. Päätöksestä on ilmoitettava huoltajalle sekä lapselle ja siitä on mahdollista valittaa hallinto-oikeuteen.
Kyllä. Sinulla on oikeus saada päätös kirjallisesti ja valittaa siitä hallinto-oikeuteen. Voit myös vaatia tarkempia perusteluita ja oikeudellista arviota siitä, onko rajoitus lainmukainen tai tarpeellinen.
Perhesuoja tarjoaa selkeää tietoa oikeuksistasi ja auttaa sinua ymmärtämään, milloin rajoitus on perusteltu ja milloin ei. Voit saada tukea valituksen laatimiseen tai keskustella asiantuntijan ja vertaistuen kautta, miten tilanteessa kannattaa edetä.