Huostaanotto
Huostaanotto on yksi lastensuojelun vakavimmista päätöksistä. Se herättää usein pelkoa, epätietoisuutta ja huolta lapsen tulevaisuudesta. Tältä sivulta löydät selkeät vastaukset siihen, mitä huostaanotto tarkoittaa, miten päätös syntyy ja mitä voit vanhempana tehdä. Tieto auttaa sinua puolustamaan oikeuksiasi ja toimimaan lapsesi parhaaksi.
Artikkelit tästä aiheesta
Tahdonvastainen huostaanotto ja oikeutesi
Tahdonvastainen huostaanotto tarkoittaa tilannetta, jossa lapsi sijoitetaan kodin ulkopuolelle ilmanhuoltajien tai lapsen suostumusta. Tällainen päätös perustuu lastensuojelulain 40 §:ään, jonkamukaan lapsen huostaanotto hyvinvointialueelle voidaan suorittaa, jos lapsen terveys tai kehitys onvakavasti vaarassa, avohuollon tukitoimet eivät riitä ja sijaishuolto on lapsen edun mukaista. Tässäartikkelissa käyn läpi huostaanoton vaiheet. Huostaanoton edellytykset ja laki Tahdonvastainen huostaanotto perustuu lastensuojelulain
Lastensuojeluviranomaisella on velvollisuus edistää huostaanotetun lapsen paluuta perheeseensä
Huostaanoton tarkoituksena ei ole erottaa lasta pysyvästi vanhemmistaan. Lastensuojeluviranomaisella on lakisääteinen velvollisuus edistää huostaanotetun lapsen ja hänen perheensä jälleenyhdistämistä. Velvollisuus perustuu sekä Suomen lastensuojelulakiin että Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Mitä laki sanoo perheen jälleenyhdistämisestä? Lastensuojelulain 4 §:n mukaan lastensuojelussa on toimittava mahdollisimman hienovaraisesti ja käytettävä ensisijaisesti avohuollon tukitoimia. Kun sijaishuolto on lapsen edun kannalta tarpeen, se on
Lapsen mielipiteen selvittäminen lastensuojelussa – mitä se tarkoittaa?
Lastensuojelussa lapsi ei ole vain viranomaistoimien kohde. Lastensuojelulain 5 §:n mukaan lasta koskevaa päätöstä tehtäessä ja lastensuojelua toteutettaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota lapsen mielipiteisiin ja toivomuksiin. Lapsen toivomukset ja mielipide on selvitettävä ja otettava huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa edellyttämällä tavalla. Laissa ei siis ole mielipiteen selvittämiselle esimerkiksi 12 vuoden ikärajaa. Myös pienen lapsen mielipide
Vanhempi mutta ei huoltaja – mitkä oikeudet lastensuojelussa?
Joissain tapauksissa lapsen vanhempi ei ole hänen huoltajansa. Mitä oikeuksia tällaisessa vanhemmalla on, kun käsitellään lapsen huostaanottoa? Lastensuojelulain 42 §:n mukaan ennen huostaanottoa ja sijaishuoltoa koskevaa päätöstä kuulemismahdollisuus on lähtökohtaisesti annettava muun muassa lapsen vanhemmalle ja huoltajalle. Vanhemmalla on siis oikeus tulla kuulluksi, vaikka hän ei olisi huoltaja. Vanhempi, joka ei ole huoltaja, voi vastustaa
Lastensuojeluasian käsittelyyn saa oikeusapua – tietyillä kriteereillä
Monet ihmiset pelkäävät valittaa lastensuojelun tekemistä sijoituspäätöksistä tai rajoituksista tai huostaanottohakemuksista, koska he katsovat, että se maksaa liikaa. Nykypäivänä ihmisten rahat ovat vähissä ja oikeudenkäynti voi viedä kaiken elämiseen tarvittavan rahan – näin ajatellaan. Pienituloiset saavat kuitenkin lastensuojeluasioiden hoitamiseen oikeusavun oikeusaputoimistosta ja asian hoitamiseen valitun lakimiehen tehtävänä on se hakea. Valittajan tai huostaanottohakemuksen käsittelyyn joutuneen
Huostaanottohakemus voidaan aina peruuttaa
Vajaan kuukauden sisään on asiakkailleni tullut tieto jo kahdesta luovutusvoitosta lastensuojelukeisseissä. Viranomainen on päättänyt näissä tapauksissa vetää hakemuksensa pois hallinto-oikeudesta. Monesti lastensuojelun sosiaalityöntekijät sanovat asiakkailleen, että he eivät voi tehdä huostaanottohakemukselle mitään, vaikka huostaanoton perusteet olisivatkin jo päättyneet. Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa, kuten edellä mainitut kaksi tapausta osoittavat. Viranomainen voi aina vetää hakemuksensa pois
Kuuleminen ei voi olla muodollisuus, vaan sillä pitää lain mukaan olla merkitystä asian ratkaisemiseksi
Olen lukuisia kertoja osallistunut lastensuojelun kuulemiseen. Kuuleminen pitää hallintolain mukaan järjestää aina, kun tehdään jokin päätös lastensuojelun asiakasta koskien. Kuultavalle pitää toimittaa etukäteen asiaan liittyvä materiaali ja hänellä pitää olla oikeus ottaa mukaan tukihenkilö (taikka lainopillinen avustaja). Lyhyesti sanottuna: kuultavalla pitää olla mahdollisuus perehtyä asiaan, jotta hän voi antaa kunnollisen vastauksen viranomaiselle. Tosiasiassa nykyään kuultava
Lastensuojeluviranomaisella on velvollisuus edistää huostaanotetun lapsen paluuta perheeseensä
Huostaanoton tarkoituksena ei ole erottaa lasta pysyvästi vanhemmistaan. Lastensuojeluviranomaisella on lakisääteinen velvollisuus edistää huostaanotetun lapsen ja hänen perheensä jälleenyhdistämistä. Velvollisuus perustuu sekä Suomen lastensuojelulakiin että Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Mitä laki sanoo perheen jälleenyhdistämisestä? Lastensuojelulain 4 §:n mukaan lastensuojelussa on toimittava mahdollisimman hienovaraisesti ja käytettävä ensisijaisesti avohuollon tukitoimia. Kun sijaishuolto on lapsen edun kannalta tarpeen, se on
Lapsen mielipiteen selvittäminen lastensuojelussa – mitä se tarkoittaa?
Lastensuojelussa lapsi ei ole vain viranomaistoimien kohde. Lastensuojelulain 5 §:n mukaan lasta koskevaa päätöstä tehtäessä ja lastensuojelua toteutettaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota lapsen mielipiteisiin ja toivomuksiin. Lapsen toivomukset ja mielipide on selvitettävä ja otettava huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa edellyttämällä tavalla. Laissa ei siis ole mielipiteen selvittämiselle esimerkiksi 12 vuoden ikärajaa. Myös pienen lapsen mielipide
Vanhempi mutta ei huoltaja – mitkä oikeudet lastensuojelussa?
Joissain tapauksissa lapsen vanhempi ei ole hänen huoltajansa. Mitä oikeuksia tällaisessa vanhemmalla on, kun käsitellään lapsen huostaanottoa? Lastensuojelulain 42 §:n mukaan ennen huostaanottoa ja sijaishuoltoa koskevaa päätöstä kuulemismahdollisuus on lähtökohtaisesti annettava muun muassa lapsen vanhemmalle ja huoltajalle. Vanhemmalla on siis oikeus tulla kuulluksi, vaikka hän ei olisi huoltaja. Vanhempi, joka ei ole huoltaja, voi vastustaa
Lastensuojeluasian käsittelyyn saa oikeusapua – tietyillä kriteereillä
Monet ihmiset pelkäävät valittaa lastensuojelun tekemistä sijoituspäätöksistä tai rajoituksista tai huostaanottohakemuksista, koska he katsovat, että se maksaa liikaa. Nykypäivänä ihmisten rahat ovat vähissä ja oikeudenkäynti voi viedä kaiken elämiseen tarvittavan rahan – näin ajatellaan. Pienituloiset saavat kuitenkin lastensuojeluasioiden hoitamiseen oikeusavun oikeusaputoimistosta ja asian hoitamiseen valitun lakimiehen tehtävänä on se hakea. Valittajan tai huostaanottohakemuksen käsittelyyn joutuneen
Huostaanottohakemus voidaan aina peruuttaa
Vajaan kuukauden sisään on asiakkailleni tullut tieto jo kahdesta luovutusvoitosta lastensuojelukeisseissä. Viranomainen on päättänyt näissä tapauksissa vetää hakemuksensa pois hallinto-oikeudesta. Monesti lastensuojelun sosiaalityöntekijät sanovat asiakkailleen, että he eivät voi tehdä huostaanottohakemukselle mitään, vaikka huostaanoton perusteet olisivatkin jo päättyneet. Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa, kuten edellä mainitut kaksi tapausta osoittavat. Viranomainen voi aina vetää hakemuksensa pois
Kuuleminen ei voi olla muodollisuus, vaan sillä pitää lain mukaan olla merkitystä asian ratkaisemiseksi
Olen lukuisia kertoja osallistunut lastensuojelun kuulemiseen. Kuuleminen pitää hallintolain mukaan järjestää aina, kun tehdään jokin päätös lastensuojelun asiakasta koskien. Kuultavalle pitää toimittaa etukäteen asiaan liittyvä materiaali ja hänellä pitää olla oikeus ottaa mukaan tukihenkilö (taikka lainopillinen avustaja). Lyhyesti sanottuna: kuultavalla pitää olla mahdollisuus perehtyä asiaan, jotta hän voi antaa kunnollisen vastauksen viranomaiselle. Tosiasiassa nykyään kuultava
UKK
Tässä ovat yleisimmin kysytyt kysymykset ja vastaukset tilanteisiin, joissa lapsesi on lastensuojelun asiakas.
Huostaanotto tarkoittaa, että lapsen hoito ja kasvatusvastuu siirtyy kunnan sosiaaliviranomaiselle. Se voi tapahtua joko kiireellisesti tai hallinto-oikeuden päätöksellä. Huostaanotto on pitkäaikaisempi toimenpide kuin kiireellinen sijoitus ja perustuu arvioon, että lapsen kasvuolosuhteet vaarantavat hänen kehitystään vakavasti.
Huostaanotto voidaan tehdä, jos lapsen hyvinvointi on vakavasti uhattuna esimerkiksi kaltoinkohtelun, laiminlyönnin, päihteiden tai väkivallan vuoksi. Lain mukaan huostaanotto on viimesijainen keino ja sitä ennen on selvitettävä, voidaanko lasta tukea riittävästi avohuollon keinoin.
Huostaanotto edellyttää viranomaisen esityksen ja hallinto-oikeuden päätöksen. Prosessi sisältää selvityksiä, kuulemisia ja mahdollisuuden esittää oma kanta. Vanhemmilla ja lapsella on oikeus tulla kuulluksi ja käyttää avustajaa koko prosessin ajan.
Kyllä. Voit valittaa huostaanottopäätöksestä hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa päätöksen saamisesta. Sinulla on oikeus saada päätöksen perustelut ja esittää vastineita. Tarvittaessa voit pyytää lakimiehen tai asiantuntijan apua valituksen laatimisessa.
Perhesuoja auttaa sinua ymmärtämään päätöksen taustan, valitusmahdollisuudet ja vaihtoehdot. Tarjoamme tietoa prosessin kulusta, oikeuksistasi ja keinoista vaikuttaa tilanteeseen. Voit myös saada asiantuntijan rinnallesi tai keskustella muiden vastaavan tilanteen läpikäyneiden vanhempien kanssa vertaistukiryhmässä.