Elatusapu

Huoltajuus tapaamisoikeus

Julkaistu

26 elokuun 2025

Elatusapu on maksu, jonka käytännössä varakkaampi ja/tai vähemmän aikaa lapsesta huolehtiva
vanhempi maksaa lapsen elatukseksi. Mikäli vanhemmat pääsevät elatusavun suuruudesta
yhteisymmärrykseen, pitäisi ratkaisu vahvistaa lastenvalvojalla. Muuten asiasta pitää hakea
käräjäoikeuden päätös.

Elatustuki on Kelan maksama etuus lapsen elättämiseksi. Kela maksaa elatustukea, kun
elatusvelvollisella vanhemmalla ei ole varaa selviytyä hänelle määrätystä elatusavusta. Sen
maksimimäärä on vajaat 200 euroa kuukaudessa.

Mikäli vanhempi kieltäytyy maksamasta elatusapua, Kela maksaa elatustukea lapsesta ja perii
myöhemmin ulosoton kautta elatusvelvolliselta vanhemmalta hänelle kuuluvan maksuosuuden.

Lain näkökulmasta elatusapu ei siis ole tukea vanhemmalle, kenen luona lapsi asuu, vaan
elatusapua maksetaan lapsen elättämiseksi. Lähivanhemmalla on velvollisuus käyttää varat lapsen
elatukseen. Vanhemmat ovat yhtä lailla vastuussa siitä, että lapsella on taloudellisesti turvattu
elämä, ja vaikka lapsi ei asukaan toisen vanhemman luona, joutuu etävanhempi maksamaan
elatusapua.

Lapsen elatustarpeen laskeminen

Elatusapu määräytyy sen mukaan, paljonko lapsi tarvitsee varoja elatukseensa. Pääosa avusta
määräytyy sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen perusteella. Sen mukaan esimerkiksi vuonna
lapsen yleiset kustannukset ovat seuraavat:

0-6 -vuotias lapsi: 363 euroa
7-12 -vuotias lapsi: 423 euroa
13-17 -vuotias lapsi: 569 euroa

Lisäksi esimerkiksi lapsen vakuutusmaksut ja kohtuulliset harrastuskulut kuuluvat vanhempien
yhteisesti kustannettaviksi. Kohtuulliset harrastuskulut tarkoittavat sitä, että lähivanhempi ei
esimerkiksi voi toiselta vanhemmalta kysymättä laittaa lasta harrastamaan ratsastusta ja jääkiekkoa
ja vaatimaan sitten toista maksamaan harrastuskulut.

Asumiskulujen oltava kohtuulliset

Elatusapuun lasketaan mukaan myös tietty osuus lähivanhemman asumiskuluista. Se on noin
seitsemäsosa asumiskuluista, mutta siinäkin on noudatettava kohtuullisuutta. Mikäli lähivanhempi
asuu kalliissa ja ylisuuressa asunnossa, ei toisen vanhemman tarvitse kustantaa tästä kuin
kohtuulliseksi katsottavaa osuutta.

Asumiskuluista ja muista kuluista vähennetään kulut, jotka toiselle vanhemmalle aiheutuvat lapsen
ns. luonapidosta eli siitä ajasta, kun lapsi asuu etävanhemman luona.

Tämän osalta tuomioistuin tekee päätöksen oman harkintansa ja esitetyn todistelun perusteella.

Elatusavun laskemiseksi molempien vanhempien pitää toimittaa laskelman tekoa varten omat
nettotulonsa, asumiskulunsa ja muut elatusvelvollisuuskulunsa (esimerkiksi tilanteessa, jossa
etävanhemmalla on toisesta liitosta uusia lapsia). Tulot ja kulut pitää pystyä todistamaan asiakirjoin.
Myös se otetaan huomioon, kumpi saa lapsilisän tililleen.

Tästä lasketaan niin sanottu elatuskyky eli karkeasti ottaen se, montako prosenttia lapsen
elatuksesta kuuluu kummallekin vanhemmalle. Sitten lasketaan, paljonko lapsi tarvitsee
elatukseensa varoja. Tämän perusteella lasketaan, paljonko lähivanhemman pitää vastata lapsen
elatuksesta ja paljonko etävanhemman. Erotus on elatusavun suuruus.

Jaa artikkeli

Ajankohtaiset artikkelit

Perhesuojan asiantuntevat artikkelit perheille

Lastensuojeluviranomaisella on velvollisuus edistää huostaanotetun lapsen paluuta perheeseensä

Huostaanotto

Lastensuojeluviranomaisella on velvollisuus edistää huostaanotetun lapsen paluuta perheeseensä

Huostaanoton tarkoituksena ei ole erottaa lasta pysyvästi vanhemmistaan. Lastensuojeluviranomaisella on lakisääteinen velvollisuus edistää huostaanotetun lapsen ja hänen perheensä jälleenyhdistämistä. Velvollisuus perustuu sekä Suomen lastensuojelulakiin että Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Mitä laki sanoo perheen jälleenyhdistämisestä? Lastensuojelulain 4 §:n mukaan lastensuojelussa on toimittava mahdollisimman hienovaraisesti ja käytettävä ensisijaisesti avohuollon tukitoimia. Kun sijaishuolto on lapsen edun kannalta tarpeen, se on

Lastensuojelu ei voi määrätä tapaamisista ilman sijoitusta

Huoltajuus tapaamisoikeus

Lastensuojelu ei voi määrätä tapaamisista ilman sijoitusta

Lastensuojeluviranomainen ei voi päättää lapsen ja vanhemman välisistä tapaamisista tai niiden valvonnasta silloin, kun lapsi ei ole sijoitettuna lastensuojelulain nojalla. Lastensuojelulain mukainen yhteydenpidon rajoittaminen liittyy sijaishuoltoon. Kun lapsi on huostaanotettu tai kiireellisesti sijoitettu, yhteydenpitoa voidaan laissa säädetyin edellytyksin rajoittaa ja tapaamisia esimerkiksi valvoa. Rajoittamisesta on tällöin tehtävä asianmukainen päätös. Jos lapsi ei ole sijoitettuna, lastensuojeluviranomainen

Mikä on lapsiasiavaltuutettu?

Muut teemat

Mikä on lapsiasiavaltuutettu?

Lapsiasiavaltuutettu on viranomainen, jonka tehtävänä on edistää lasten asemaa ja oikeuksien toteutumista Suomessa. Lapsiasiavaltuutettu voi tehdä aloitteita sekä antaa neuvoja ja ohjeita lasten aseman ja oikeuksien parantamiseksi. Yksi keskeisistä tehtävistä on edistää YK lapsen oikeuksien yleissopimuksen toteutumista Suomessa. Lapsiasiavaltuutettu ei ole yksittäisiä lastensuojelupäätöksiä valvova viranomainen eikä muutoksenhakuelin. Jos esimerkiksi vanhempi katsoo lapsensa kiireellisen sijoituksen, huostaanoton

Tietopankki

Tarvitsetko asiantuntevaa apua?

Ota yhteyttä niin neuvomme sinua mahdollisimman pian.