Elatusapu

Huoltajuus tapaamisoikeus

Julkaistu

26 elokuun 2025

Elatusapu on maksu, jonka käytännössä varakkaampi ja/tai vähemmän aikaa lapsesta huolehtiva
vanhempi maksaa lapsen elatukseksi. Mikäli vanhemmat pääsevät elatusavun suuruudesta
yhteisymmärrykseen, pitäisi ratkaisu vahvistaa lastenvalvojalla. Muuten asiasta pitää hakea
käräjäoikeuden päätös.

Elatustuki on Kelan maksama etuus lapsen elättämiseksi. Kela maksaa elatustukea, kun
elatusvelvollisella vanhemmalla ei ole varaa selviytyä hänelle määrätystä elatusavusta. Sen
maksimimäärä on vajaat 200 euroa kuukaudessa.

Mikäli vanhempi kieltäytyy maksamasta elatusapua, Kela maksaa elatustukea lapsesta ja perii
myöhemmin ulosoton kautta elatusvelvolliselta vanhemmalta hänelle kuuluvan maksuosuuden.

Lain näkökulmasta elatusapu ei siis ole tukea vanhemmalle, kenen luona lapsi asuu, vaan
elatusapua maksetaan lapsen elättämiseksi. Lähivanhemmalla on velvollisuus käyttää varat lapsen
elatukseen. Vanhemmat ovat yhtä lailla vastuussa siitä, että lapsella on taloudellisesti turvattu
elämä, ja vaikka lapsi ei asukaan toisen vanhemman luona, joutuu etävanhempi maksamaan
elatusapua.

Lapsen elatustarpeen laskeminen

Elatusapu määräytyy sen mukaan, paljonko lapsi tarvitsee varoja elatukseensa. Pääosa avusta
määräytyy sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen perusteella. Sen mukaan esimerkiksi vuonna
lapsen yleiset kustannukset ovat seuraavat:

0-6 -vuotias lapsi: 363 euroa
7-12 -vuotias lapsi: 423 euroa
13-17 -vuotias lapsi: 569 euroa

Lisäksi esimerkiksi lapsen vakuutusmaksut ja kohtuulliset harrastuskulut kuuluvat vanhempien
yhteisesti kustannettaviksi. Kohtuulliset harrastuskulut tarkoittavat sitä, että lähivanhempi ei
esimerkiksi voi toiselta vanhemmalta kysymättä laittaa lasta harrastamaan ratsastusta ja jääkiekkoa
ja vaatimaan sitten toista maksamaan harrastuskulut.

Asumiskulujen oltava kohtuulliset

Elatusapuun lasketaan mukaan myös tietty osuus lähivanhemman asumiskuluista. Se on noin
seitsemäsosa asumiskuluista, mutta siinäkin on noudatettava kohtuullisuutta. Mikäli lähivanhempi
asuu kalliissa ja ylisuuressa asunnossa, ei toisen vanhemman tarvitse kustantaa tästä kuin
kohtuulliseksi katsottavaa osuutta.

Asumiskuluista ja muista kuluista vähennetään kulut, jotka toiselle vanhemmalle aiheutuvat lapsen
ns. luonapidosta eli siitä ajasta, kun lapsi asuu etävanhemman luona.

Tämän osalta tuomioistuin tekee päätöksen oman harkintansa ja esitetyn todistelun perusteella.

Elatusavun laskemiseksi molempien vanhempien pitää toimittaa laskelman tekoa varten omat
nettotulonsa, asumiskulunsa ja muut elatusvelvollisuuskulunsa (esimerkiksi tilanteessa, jossa
etävanhemmalla on toisesta liitosta uusia lapsia). Tulot ja kulut pitää pystyä todistamaan asiakirjoin.
Myös se otetaan huomioon, kumpi saa lapsilisän tililleen.

Tästä lasketaan niin sanottu elatuskyky eli karkeasti ottaen se, montako prosenttia lapsen
elatuksesta kuuluu kummallekin vanhemmalle. Sitten lasketaan, paljonko lapsi tarvitsee
elatukseensa varoja. Tämän perusteella lasketaan, paljonko lähivanhemman pitää vastata lapsen
elatuksesta ja paljonko etävanhemman. Erotus on elatusavun suuruus.

Jaa artikkeli

Ajankohtaiset artikkelit

Perhesuojan asiantuntevat artikkelit perheille

Huostaanottohakemus voidaan aina peruuttaa

Huostaanotto

Huostaanottohakemus voidaan aina peruuttaa

Vajaan kuukauden sisään on asiakkailleni tullut tieto jo kahdesta luovutusvoitosta lastensuojelukeisseissä. Viranomainen on päättänyt näissä tapauksissa vetää hakemuksensa pois hallinto-oikeudesta. Monesti lastensuojelun sosiaalityöntekijät sanovat asiakkailleen, että he eivät voi tehdä huostaanottohakemukselle mitään, vaikka huostaanoton perusteet olisivatkin jo päättyneet. Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa, kuten edellä mainitut kaksi tapausta osoittavat. Viranomainen voi aina vetää hakemuksensa pois

Lainmukaiset perusteet huostaanotolle puuttuvat lähes aina

Lastensuojelun asiakkuus

Lainmukaiset perusteet huostaanotolle puuttuvat lähes aina

Kyselin tuossa taannoin somessa, minkälaiset perustelut tulisi olla lasten huostaanotolla. Varsin yksimielisesti todettiin, että lasten kaltoinkohtelu, perheeseen vaikuttava päihteiden käyttö, rikollisuus, jne. Tämä on aivan oikein. Se, mikä lukijoille todennäköisesti tulee yllätyksenä, on se, että tällaisia keissejä ei käytännössä ikinä ole oikeudessa. Huostaanotossa vedotaan yleensä vanhemman uupumiseen, kyvyttömyyteen hoitaa lapsia ja esimerkiksi siihen, että lapsi

Yhteydenpidon rajoituksia ei voi laittaa päälle muuten vain, perheellä on oikeus tavata toisiaan ja pitää toisiinsa yhteyttä

Yhteydenpidon rajoitus

Yhteydenpidon rajoituksia ei voi laittaa päälle muuten vain, perheellä on oikeus tavata toisiaan ja pitää toisiinsa yhteyttä

Jatkuvasti tulee lastensuojelun todellisuudesta vastaan tapauksia, joissa sosiaalityöntekijät ovat määränneet yhteydenpidon rajoituksia päälle lähinnä mukavuussyistä – vanhempi ja/tai lapsi vastustaa sijoitusta ja huostaanottoa, joten heille kannattaa tämä kostaa, että vastustaminen loppuisi. Niinpä keksitään joitain hyvin mielikuvituksellisia perusteita yhteydenpidon rajoittamiseksi. Varsin usein perusteissa toistuu se, että yhteydenpitoa pitää rajoittaa, koska vanhempi tai lapsi kritisoi lastensuojelun toimintaa.

Tietopankki

Tarvitsetko asiantuntevaa apua?

Ota yhteyttä niin neuvomme sinua mahdollisimman pian.