Kokemuksia lastensuojelun sosiaalityöntekijänä toimimisesta

Muut teemat

Julkaistu

29 toukokuun 2026

Ollessani vuosina 2017-2018 lastensuojelun sosiaalityöntekijänä jouduin lukuisien outojen juttujen kohteeksi. Ja tässä vaiheessa jo totean, että lainrikkomukset eivät kyseisessä virastossa olleet läheskään niin pahoja, kuin mihin olen törmännyt lakimiehenä lastensuojelujuttuja hoitaessani.

Eräs äiti oli tehnyt 2 lasta kahden eri pakolaismiehen kanssa (oli kuitenkin yksinhuoltaja). Ensimmäinen lapsi oli ilmeisen vahingossa tippunut sängyltä (kierähdellyt sillä pari kertaa) ja tippunut lattialle. Ei osoitettavissa olleita vahinkoja, mutta lapsi otettiin huostaan ja virastossa odotettiin (hyvin hitaasti valmistuvaa) poliisitutkintaa, jotta voitiin päättää, voidaanko lapsi palauttaa äidille.

Toisen lapsen osalta lastensuojelun vastaava oli tehnyt päätöksen, että joko äiti suostuu menemään ensi- ja turvakotiin tarkkailtavaksi tai lapsi otetaan huostaan synnäriltä. Niinpä äidillä ei vaihtoehtoja ollut.

Sain tapauksen hoitooni ensimmäisten päivien aikana, kun viraston puhelinvaihde ohjasi soiton jostain syystä minulle (ilmeisesti katsoivat vain jonkun vapaan numeron). Äiti oli pyytänyt päästä kotikaupunkiinsa (hänet oli sijoitettu lähes 150 km:n päähän kodistaan) tutun lääkärin, joka tunsi hänen vaivansa, luokse tutkittavaksi. En tuntenut juttua ja koko homma tuntui omituiselta (miksi pyytää lupa, kun äiti ei ollut vanki?), joten pyysin vastaavan puhelimeen. Tämä huutamaan puhelimeen, että äiti ei saa tulla kotikaupunkiinsa, vaan hänen pitää mennä sijoituskaupungissaan lääkäriin vartijan vartioimana.

Otin jutun hoitaakseni, koska homma tuntui tosi oudolta. Kävin ensi- ja turvakodissa kahdesti ja siellä äitiä kehuttiin erinomaiseksi äidiksi. Niinpä siinä vaiheessa, kun vastaava lähti lomalle (teki harvinaisen kalliita kaukomatkoja), päästin äidin ja lapsen kotiinsa (siinä säästyi noin 10 000 euroa veronmaksajien rahoja per kuukausi), mutta vastaavaa lepytelläkseni järjestin äidille perhetyön kotiin joka arkipäiväksi.

Vastaava palasi kaukomatkalta ja totesi, että ”täällä on tapahtunut muutoksia”.

Minulle kerrottiin, että vastaava vihaa henkilökohtaisesti kyseistä yksinhuoltajaäitiä. Vastaava myös haukkui minulle jatkuvasti ulkomaalaisia matuiksi eli maahantunkeutujiksi, mikä on lähinnä fasistien käyttämä termi. Niinpä vastaavan vihassa oli henkilökohtaista vihaa kyseistä äitiä kohtaan ja lisäksi viha lapsen isää kohtaan.

Ei kestänyt kauankaan, kun äidistä alkoi tulla nimettömiä lastensuojeluilmoituksia. Käsin kirjoitettuja, kuin suoraan oppikirjasta otettuja, suorastaan erinomaisia kirjoituksia, mutta ne pitivät sisällään täysin sepitteellisiä kertomuksia, huhuja ja juoruja. Kävin jokainen ilmoituksen henkkoht tarkistamassa, eikä niissä ollut mitään perää.

Yksi perheen kotipalvelutyöntekijä teki lastensuojeluilmoituksen, että äidillä on kotona paljon tyhjiä oluttölkkejä (eli siis ryyppää). Kävin senkin tarkistamassa ja äiti kertoi keräävänsä tyhjiä pulloja ja tölkkejä kadulta, koska on köyhä (äiti ei koskaan ollut kännissä, eikä muuta – näin häntä hyvin usein).

Lopulta vastaava kutsui minut puhutteluun – en ollut kuulemma ryhtynyt toimenpiteisiin lastensuojeluilmoitusten perusteella. Vastasin, että ”mitä pitäisi tehdä, kun ei ole mitään syytä epäillä äitiä mistään?” Sanoin toimivani virkavastuulla ja se sitoo minua, ei muu.

Vastaava totesi, että minun pitää nyt ryhtyä toimenpiteisiin, mutta ei tarkentanut mihin. Toimenpide oli virastossa itsestään selvä käsite eli huostaanotto, mihin en tietenkään ryhtynyt.

2 viikon kuluttua sain potkut ja pääsin mustalle listalle koko maassa. Sen jälkeen ei ollut mitään mahdollisuuksia päästä sosiaalivirastoon töihin.

Jaa artikkeli

Ajankohtaiset artikkelit

Perhesuojan asiantuntevat artikkelit perheille

Lastensuojeluviranomaisella on velvollisuus edistää huostaanotetun lapsen paluuta perheeseensä

Huostaanotto

Lastensuojeluviranomaisella on velvollisuus edistää huostaanotetun lapsen paluuta perheeseensä

Huostaanoton tarkoituksena ei ole erottaa lasta pysyvästi vanhemmistaan. Lastensuojeluviranomaisella on lakisääteinen velvollisuus edistää huostaanotetun lapsen ja hänen perheensä jälleenyhdistämistä. Velvollisuus perustuu sekä Suomen lastensuojelulakiin että Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Mitä laki sanoo perheen jälleenyhdistämisestä? Lastensuojelulain 4 §:n mukaan lastensuojelussa on toimittava mahdollisimman hienovaraisesti ja käytettävä ensisijaisesti avohuollon tukitoimia. Kun sijaishuolto on lapsen edun kannalta tarpeen, se on

Lastensuojelu ei voi määrätä tapaamisista ilman sijoitusta

Huoltajuus tapaamisoikeus

Lastensuojelu ei voi määrätä tapaamisista ilman sijoitusta

Lastensuojeluviranomainen ei voi päättää lapsen ja vanhemman välisistä tapaamisista tai niiden valvonnasta silloin, kun lapsi ei ole sijoitettuna lastensuojelulain nojalla. Lastensuojelulain mukainen yhteydenpidon rajoittaminen liittyy sijaishuoltoon. Kun lapsi on huostaanotettu tai kiireellisesti sijoitettu, yhteydenpitoa voidaan laissa säädetyin edellytyksin rajoittaa ja tapaamisia esimerkiksi valvoa. Rajoittamisesta on tällöin tehtävä asianmukainen päätös. Jos lapsi ei ole sijoitettuna, lastensuojeluviranomainen

Mikä on lapsiasiavaltuutettu?

Muut teemat

Mikä on lapsiasiavaltuutettu?

Lapsiasiavaltuutettu on viranomainen, jonka tehtävänä on edistää lasten asemaa ja oikeuksien toteutumista Suomessa. Lapsiasiavaltuutettu voi tehdä aloitteita sekä antaa neuvoja ja ohjeita lasten aseman ja oikeuksien parantamiseksi. Yksi keskeisistä tehtävistä on edistää YK lapsen oikeuksien yleissopimuksen toteutumista Suomessa. Lapsiasiavaltuutettu ei ole yksittäisiä lastensuojelupäätöksiä valvova viranomainen eikä muutoksenhakuelin. Jos esimerkiksi vanhempi katsoo lapsensa kiireellisen sijoituksen, huostaanoton

Tietopankki

Tarvitsetko asiantuntevaa apua?

Ota yhteyttä niin neuvomme sinua mahdollisimman pian.