Suuri osa avio- ja avoliitoista päättyy jossain vaiheessa eroon. Mikäli liitosta on jäänyt lapsia, pitää
heidän huoltajuudestaan ja lasten tapaamisoikeudesta vanhempiinsa sopia. Yleensä vanhemmat
kykenevät sopimaan näistä asioista keskenään, mutta eivät aina.
Vaikka lapsi olisi lastensuojelun toimesta sijoitettu, voidaan huoltajuudesta ja tapaamisoikeudesta
sopia vanhempien kesken.
Mikäli vanhemmat voivat sopia yhteisymmärryksessä asioista, sopimus lapsen huollosta ja
tapaamisoikeudesta vahvistetaan hyvinvointialueen lastenvalvojalla. Mikäli sopimukseen ei päästä,
asia pitää viedä hakemuksena lapsen kotipaikkakunnan käräjäoikeuteen.
Lapsen huolto
Lapsen huollossa on kyse siitä, kuka päättää lasta koskevista asioista. Lapsi voi lain mukaan tehdä
päätöksiä vain vähäisistä itseään koskevista asioista, joten esimerkiksi lasta koskevista koulutus-,
terveys- ja sosiaaliasioiden hoitamisesta, uskontokunnasta, kotiintuloajoista ja niin edelleen pitää
hänen huoltajansa tehdä päätökset siihen asti, kunnes lapsi täyttää 18 vuotta.
Jos huoltajia on kaksi, kuten yleensä on, tärkeistä asioista pitää olla vanhempien kesken
yhteisymmärrys. Nopeasti ja ns. paikalla tehtävät päätökset voi ratkaista vain toinen vanhempi (jos
lapsella on vaikkapa korvatulehdus, ei hänen viemisekseen lääkäriin tarvita molempien vanhempien
päätöstä).
Jos vanhemmat ovat kovin erimielisiä asioista, voi se haitata lapsen asioiden hoitoa. Jos vanhemmat
ovat erimielisiä vaikkapa siitä, minne lapsen pitää hakea peruskoulun jälkeen opiskelemaan ja
molemmat pitävät tiukasti kiinni omasta kannastaan (esim. toinen haluaa lapsen menevän lukioon ja
toinen ammattikoulun peltiseppälinjalle), voi se muodostua esteeksi lapsen koulutukseen pääsylle.
Siksi näissä tilanteissa tulee harkittavaksi, onko lapsen näkökulmasta järkevämpää, että vain toinen
vanhempi saa ratkaista lasta koskevat kysymykset (ns. yksinhuoltajuus). Teoriassa siis on
mahdollista, että vaikka vanhemmat olisivat avioliitossa ja asuisivat jopa yhdessä riidoista
huolimatta, vain toinen vanhemmista olisi huoltaja.
Huoltajuusriidoissa voidaan monesti päätyä ratkaisuun, että yhteishuoltajuus vanhempien kesken
säilyy, mutta niin sanotuin tehtävänjakomääräyksin. Tämä tarkoittaa sitä, että toinen vanhemmista
saa päättää yksin esimerkiksi koulutukseen liittyvistä asioista.
Tapaamisoikeudesta
Huoltoon liittyviä asioita lapsi ja vanhemmat eivät monesti havaitse tavallisessa arjessa, mutta
tapaamisoikeusasiat eivät voi jäädä huomaamatta.
Avioeron jälkeen lapset ottanut vanhempi voi helposti estää toista vanhempaa edes näkemästä
lapsiaan. Tilanteen ratkaiseminen ei vanhempien riitaisten välien vuoksi olekaan ihan helppo asia.
Laki lähtee siitä, että lähivanhemman (kenen luona lasten kotiosoite on) pitää edistää lapsen
oikeutta tavata etävanhempaansa. Eli lapsella on oikeus tavata molempia vanhempiaan ja saada
molemmilta rakkautta ja hoivaa. Mikäli toinen vanhempi pahoinpitelee lasta, on tilanne
luonnollisesti toinen. Siksi avioerotilanteissa riitelevät vanhemmat voivatkin ryhtyä helposti
tekemään toisistaan panettelevia lastensuojeluilmoituksia. Varsinkin, kun lastensuojeluilmoituksia
voi tehdä nimettömänä.
Riitaisassa suhteessa tapaamisoikeuden lapseensa haluavan vanhemman pitää tehdä hakemus
asiasta käräjäoikeuteen ja vaatia joitain tiettyjä tapaamisaikoja. Koska laki lähtee siitä, että lapsella
on oikeus molempiin vanhempiinsa, tapaamisoikeus yleensä myönnetään. Mikäli lapsen ja
vanhemman välillä on ongelmia, esimerkiksi ollut väkivaltaa tai vanhempi käyttää päihteitä,
tapaamisoikeus voidaan myöntää valvottuina eli hyvinvointialueen ylläpitämässä tapaamispaikassa.
Valvotussa tapaamisessa lapsen ja vanhemman kanssa on tapaamispaikan työntekijänä
varmistamassa lapsen turvallisuuden. Niin sanotuissa tuetuissa tapaamisissa lapsi ja vanhempi
tapaavat toisensa tapaamispaikassa siten, että tapaamispaikan työntekijä on lähettyvillä, mikäli lapsi
(tai vanhempi) tarvitsee apua.
Yleensä käräjäoikeuden antamaa päätöstä kunnioitetaan (ellei sitten valiteta hovioikeuteen ja jopa
Korkeimpaan oikeuteen, joiden antaman päätöksen jälkeen päätös vasta on lainvoimainen), mutta
joskus tapahtuu niin, että vanhempi ei käräjäoikeuden päätöksen jälkeenkään tuo lasta
tapaamispaikalle.
Monet ajattelevat, että silloin voi pyytää poliisia apuun lapsen saamiseksi tapaamiseen, mutta
poliisille asia ei tässä vaiheessa kuulu. Suomalaiseen oikeusjärjestelmään kuuluu lapsen
tapaamisasioissa se, että käräjäoikeuden päätöksen täytäntöönpanoa varten pitää nostaa erillinen
täytäntöönpanokanne, mikäli lähivanhempi ei suostu tuomaan lasta tapaamiseen.
Täytäntöönpanokanteen käsittely pyritään järjestämään mahdollisimman nopeasti ja
täytäntöönpanokanteen perusteella tehdyn päätöksen kanssa etävanhemman pitää mennä
ulosottoviranomaiselta pyytämään toimenpiteitä lapsen tapaamisen järjestämiseksi. Yleensä
ulosottoviranomainen määrää lähivanhemman tuomaan lapsen tapaamiseen tai muuten
lähivanhempi joutuu maksamaan uhkasakon. Mikäli edes uhkasakko ei riitä pelottamaan
lähivanhempaa riittävästi, ulosottoviranomainen voi pyytää poliisia haetuttamaan lapsen tapaamista
varten.
Tällaisissa äärimmäisissä tilanteissa (etävanhempi ei saa tavata lastaan kuin uhkasakon turvin tai
poliisin hakemana) on järkevää viedä uusi tapaamisoikeus- ja huoltajuushakemus käräjäoikeuteen.
Mikäli lähivanhempi järjestelmällisesti estää tapaamiset etävanhemman kanssa, on käräjäoikeuden
mahdollista määrätä lapsi kokonaan etävanhemman huoltoon ja asumaan hänen luokseen. Näin lain
tavoite lapsen oikeudesta molempiin vanhempiinsa saavutetaan äärimmäisissä tilanteissa.
Käräjäoikeuden väliaikaismääräys
Jos lapsen huollon osalta pitää tehdä pikainen ratkaisu (esimerkiksi sen ratkaisemiseksi, minne lapsi
voi mennä opiskelemaan tai jos toinen vanhempi ei ole toisen vanhemman vastustuksesta johtuen
saanut pitkään aikaan nähdä lastaan), käräjäoikeus voi antaa väliaikaismääräyksen lapsen huollosta
ja tapaamisoikeudesta. Väliaikaismääräystä pyydetään yleensä siinä vaiheessa, kun käräjäoikeuteen
jätetään hakemus lapsen huollosta ja/tai tapaamisoikeudesta.
Sovittelusta
Yleensä huoltajuus- ja tapaamisoikeuskiistoissa kannattaa pyrkiä sovittelemaan käräjäoikeudessa
(sovittelu onnistuu myös hovioikeudessa). Asiasta on oma artikkelinsa.
Elatusavusta
Monesti myös elatusavusta päätetään huoltajuus- ja tapaamisoikeuskiistan käsittelyn yhteydessä.
Siitä kuitenkin tulee toinen artikkeli.
