Mielivaltaa voi vastustaa vain yhteistuumin

Muut teemat

Julkaistu

15 helmikuun 2026

Toimin omatuntoni mukaan, kun päästin aikoinaan lastensuojelun sosiaalityöntekijänä 6 lasta pois sijoituksesta. Heidät oli sijoitettu lainvastaisesti, miksi olisi pitänyt aiheuttaa heille ja heidän perheilleen kärsimystä?

Tästä seurauksena olivat potkut. Jokainen tietää, että potkujen saaminen työpaikasta ei ole mukava juttu.

Työyhteisössä saamani potkut tulivat suurena yllätyksenä – luonnollisesti, koska olin työteliäs ja jopa pomokin sanoi irtisanomiskuulemisessa, että olin pidetty työyhteisössä, koska kerroin paljon hauskoja juttuja (minulle on tosiaankin tapahtunut paljon mielenkiintoisia asioita elämässä ja muistan ne likipitäen kaikki). Lisäksi olin ainoa mies työyhteisössä, millä tietysti myös on merkitystä erityisesti lastensuojelun miesasiakkaiden näkökulmasta.

Mutta tämä ihmetys ei johtanut muuhun kuin surkutteluun. Seuraavassa lauseessa kollegat jo alkoivat pohtia, että miten heille itselleen nyt käy, jos johdon linja on muuttunut noin tiukaksi.

Eli sen sijaan, että olisivat yhteistuumin alkaneet puolustaa minua, jokainen alkoi pohtia omaa tilannettaan (no, yksi työyhteisöstä oli sosionomi, joka keskittyi lähinnä kiusaamaan asiakkaitaan, joten hänelle potkuni olivat varmasti helpotus).

Joku kysyi, että miten lastensuojelun työntekijät muka alkaisivat toimia puolustaakseen asiakkaita? Vastaus on nyt ja aina: yhteistuumin ja joukkovoimalla. Jos työyhteisö olisi tuolloin ilmoittanut, että töiden teko loppuu sitten tähän, ellei Nummelin saa jatkaa, niin ei niitä potkuja olisi tullut.

Kaikki pahuus on loppujen lopuksi alkanut siksi, että hyvät ihmiset eivät ole vastustaneet pahuutta…

Jaa artikkeli

Ajankohtaiset artikkelit

Perhesuojan asiantuntevat artikkelit perheille

Lastensuojeluviranomaisella on velvollisuus edistää huostaanotetun lapsen paluuta perheeseensä

Huostaanotto

Lastensuojeluviranomaisella on velvollisuus edistää huostaanotetun lapsen paluuta perheeseensä

Huostaanoton tarkoituksena ei ole erottaa lasta pysyvästi vanhemmistaan. Lastensuojeluviranomaisella on lakisääteinen velvollisuus edistää huostaanotetun lapsen ja hänen perheensä jälleenyhdistämistä. Velvollisuus perustuu sekä Suomen lastensuojelulakiin että Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Mitä laki sanoo perheen jälleenyhdistämisestä? Lastensuojelulain 4 §:n mukaan lastensuojelussa on toimittava mahdollisimman hienovaraisesti ja käytettävä ensisijaisesti avohuollon tukitoimia. Kun sijaishuolto on lapsen edun kannalta tarpeen, se on

Lastensuojelu ei voi määrätä tapaamisista ilman sijoitusta

Huoltajuus tapaamisoikeus

Lastensuojelu ei voi määrätä tapaamisista ilman sijoitusta

Lastensuojeluviranomainen ei voi päättää lapsen ja vanhemman välisistä tapaamisista tai niiden valvonnasta silloin, kun lapsi ei ole sijoitettuna lastensuojelulain nojalla. Lastensuojelulain mukainen yhteydenpidon rajoittaminen liittyy sijaishuoltoon. Kun lapsi on huostaanotettu tai kiireellisesti sijoitettu, yhteydenpitoa voidaan laissa säädetyin edellytyksin rajoittaa ja tapaamisia esimerkiksi valvoa. Rajoittamisesta on tällöin tehtävä asianmukainen päätös. Jos lapsi ei ole sijoitettuna, lastensuojeluviranomainen

Mikä on lapsiasiavaltuutettu?

Muut teemat

Mikä on lapsiasiavaltuutettu?

Lapsiasiavaltuutettu on viranomainen, jonka tehtävänä on edistää lasten asemaa ja oikeuksien toteutumista Suomessa. Lapsiasiavaltuutettu voi tehdä aloitteita sekä antaa neuvoja ja ohjeita lasten aseman ja oikeuksien parantamiseksi. Yksi keskeisistä tehtävistä on edistää YK lapsen oikeuksien yleissopimuksen toteutumista Suomessa. Lapsiasiavaltuutettu ei ole yksittäisiä lastensuojelupäätöksiä valvova viranomainen eikä muutoksenhakuelin. Jos esimerkiksi vanhempi katsoo lapsensa kiireellisen sijoituksen, huostaanoton

Tietopankki

Tarvitsetko asiantuntevaa apua?

Ota yhteyttä niin neuvomme sinua mahdollisimman pian.