Suomessa laillisesti asuva henkilö voi valittaa viranomaisen tekemästä, häntä koskevasta
päätöksestä, hallinto-oikeuteen (Suomessa on 6 hallinto-oikeutta, Pohjois-Suomen, Itä-Suomen,
Vaasan, Turun, Hämeenlinnan ja Helsingin hallinto-oikeudet. Niiden lisäksi Ahvenanmaalla on oma
hallinto-oikeus).
Valituksen teko edellyttää, että viranomaisen tekemässä päätöksessä on valitusosoitus eli osio,
missä kerrotaan, minne ja miten voi valittaa.
Kantelu taas koskee enemmänkin viranomaisen suorittamaa henkilön lainvastaista kohtelua. Mikäli
esimerkiksi viranomainen ei ole henkilön pyynnöistä huolimatta lähettänyt hänelle henkilöä
koskevia asiakirjojen kopioita, on viranomainen kohdellut henkilöä laittomasti.
Tällaisesta kohtelusta voi kannella sosiaalityöntekijän esimiehelle, eduskunnan oikeusasiamiehelle
tai aluehallintovirastolle.
Valituksen voi tehdä itsekin
Yleensä lastensuojeluviranomaisen tekemä ensimmäinen henkilöä koskeva päätös, mistä voi
valittaa hallinto-oikeuteen, liittyy kiireelliseen sijoitukseen. Sen jälkeen viranomainen voi tehdä
päätöksen kiireellisen sijoituksen jatkosta ja sijoituksen aikana rajoitetusta yhteydenpidosta lapsen
ja vanhemman välillä. Näistä kaikista voi valittaa oman alueen hallinto-oikeudelle.
Lastensuojeluasiasta tehdystä valituksesta ei tarvitse maksaa oikeudenkäyntimaksua. Kun hallinto-
oikeuden oikeudenkäyntimaksu on nykyään (vuonna 2025) 310 euroa ja valitus Korkeimpaan
hallinto-oikeuteen maksaa 610 euroa, niin näin suuret maksut voisivat jo yksinään kaataa
pienituloisen valittajan talouden. Lastensuojeluasiat liittyvät niin vahvasti henkilön yksityisyyden
suojaan, että alun perin oikeudenkäyntimaksujen maksuvelvollisuudesta päätettäessä on katsottu,
että niistä tehdyistä valituksista ei tarvitse maksaa. Näin ihmisten kynnys valittaa päätöksistä ei
nouse liian korkeaksi.
Valituksen voi tehdä itsekin. Tosin koulutuksen hankkinut, asiantunteva ja motivoitunut lakimies
osaa tehdä valituksen sellaisin perustein, että hallinto-oikeuden täytyy suhtautua siihen asiaan
kuuluvalla vakavuudella.
Mikäli henkilö on pienituloinen, hän voi saada oikeusapua oikeudellisen avustajan palkkaukseen.
Käytännössä oikeusapu myönnetään lastensuojeluasioissa aina.
Valituksen käsittelyprosessi
Hallinto-oikeuden saadessa valituksen se yleensä lähettää sen saman tien viranomaiselle
kommentoitavaksi.
Viranomaisen vastattua valitukseen valittajalle annetaan mahdollisuus vastata viranomaisen
antamaan vastaukseen ja toimittaa tarvittaessa lisätodistelua.
Periaatteessa jokaisesta valituksesta voitaisiin järjestää suullinen käsittely. Se edellyttää suullisen
käsittelyn vaatimista. Hallinto-oikeus tosin lähes aina päättää, että valitusasia käsitellään kirjallisesti
eli ei suullisessa käsittelyssä. Tällöin tuomioistuin tekee päätöksen lähetettyjen asiakirjojen ja niihin
sisältyvien oikeudellisten perusteluiden ja todisteiden perusteella.
Kantelun tekeminen on helpompaa, mutta vaikuttaa vähemmän
Kantelun tekeminen on siinä mielessä helppoa/helpompaa kuin valituksen teko, että kantelussa
kuvataan tapahtunut ja mikä siinä kantelijan mielestä meni väärin, minkä jälkeen
kanteluviranomaisen tehtävänä on selvittää viranomaiselta, mitä heidän mielestään on tapahtunut.
Kanteluviranomaisella on oikeus saada kaikki asiaan liittyvät asiakirjat, joista kantelun tutkiva taho
voi itse tehdä johtopäätöksiä, onko asian ratkaisu mennyt oikein.
Kantelun tekeminen tapahtuu esimerkiksi eduskunnan oikeusasiamiehen nettisivun etusivulla
olevan kantelulinkin kautta.
Kantelun tekemiseen voi palkata lakimiehen, mutta sitä varten ei voi saada oikeusapua. Oikeusavun
saa asioihin, jotka ovat tuomioistuimessa käsittelyssä. Mikäli oikeusaputoimiston julkisella
oikeusavustajalla on aikaa ja osaamista, hän voi auttaa kantelun tekemisessä.
Kanteluviranomaiselta on monesti tullut varsin hyviä ratkaisuja. He lähettävät ratkaisunsa
viranomaiselle tiedoksi. Monesti kanteluviranomainen huomauttaa lastensuojeluviranomaista
väärästä toiminnasta.
Tällaisen käsittelytavan uskotaan riittävän, koska suomalainen viranomainen katsotaan niin
lainkuuliaiseksi, että hän automaattisesti korjaa toimintaansa parempaan suuntaan, kun on lukenut
kanteluviranomaisen ratkaisun.
Olen itse tehnyt Lapin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan pro gradu -työni siitä, miten
eduskunnan oikeusasiamiehen ja oikeuskanslerin ratkaisut lastensuojeluasioihin vaikuttavat
viranomaisen toimintaan. Lopputulos gradussa oli lohduton: vaikka ratkaisut ovat hyviä ja
perusteltuja, ei niillä ole oikeastaan koskaan mitään vaikutusta siihen, miten
lastensuojeluviranomainen toimii.
Yhdessä tapauksessa eduskunnan oikeusasiamies ilmoitti, että lastensuojeluviranomainen on mitä
ilmeisimmin syyllistynyt virkarikokseen, mistä häntä tulisi syyttää. Mitään syytettä ei kuitenkaan
nostettu. Oikeusasiamiehen ratkaisulla ei ollut varsinaiseen asiaa mitään vaikutusta.
Valituksilla ohjaava vaikutus
Tuomioistuimen antamalla päätöksellä valitusasiaan on siis enemmän vaikutusta kuin kanteluun
annetulla ratkaisulla.
Käytännössä aina tuomioistuimen päätös tulee myöhässä suhteessa valituksen kohteeseen.
Kiireellinen sijoitus kestää kuukauden ja vaikka valitus käsiteltäisiin miten nopeasti tahansa, päätös
ei ehdi vaikuttaa kiireelliseen sijoitukseen. Sama juttu on kiireellisen sijoituksen jatkon kanssa.
Joskus yhteydenpidon rajoituksesta annetulla päätöksellä ehditään vaikuttaa rajoituspäätökseen.
Tämä edellyttää sitä, että rajoituspäätös on annettu riittävän pitkäksi ajaksi. Yhdessä hoitamassani
tapauksessa, missä yhteydenpidon rajoitus päättyi, koska hallinto-oikeus totesi sen laittomaksi, oli
rajoitus asetettu voimaan yhdeksi vuodeksi. Tämä on hyvin harvinaista, sillä yleensä rajoituspäätös
kestää 1-3 kuukautta, minä aikana hallinto-oikeus ei ehdi antaa asiasta päätöstä. Hallinto-oikeus
antaa ratkaisunsa yleensä 6-9 kuukauden aikana. Kesälomat hidastavat päätöksentekoa.
Hallinto-oikeuksien päätöksillä, joilla rajoitus tai sijoitus on kumottu lainvastaisina, on yleensä
ohjaava vaikutus. Pirkanmaalaisessa kunnassa voitimme äidin kanssa valituksen kiireellisen
sijoituksen päätöksestä. Tämän jälkeen äiti on lastensuojeluviranomaisen kanssa voinut vedota
kyseiseen päätökseen, millä on ollut lastensuojeluviranomaisen toimintaa vahvasti hillitsevä
vaikutus.
Lastensuojeluviranomainen ei siis halua saada hallinto-oikeudesta heidän ratkaisujaan kumoavia
päätöksiä. Jos kumoamispäätös tulee, pistää se lastensuojeluviranomaisen miettimään tekojaan
tarkemmin.
Vahingonkorvausta voi vaatia käräjäoikeudesta
Kiireellisellä sijoituksella ja yhteydenpidon rajoituksella puututaan sekä lapsen oikeuteen vapauteen
että perheen oikeuteen yksityisyyteen ja yhteisyyteen.
Kun viranomaisen tekemä päätös on todettu laittomaksi, voi siitä ryhtyä vaatimaan
käräjäoikeudessa vahingonkorvauksia.
Vahingonkorvauskannetta ei kannata ryhtyä itse tekemään, vaan sen tekemiseen tarvitset
asiantuntevan lakimiehen, jonka kanssa kannattaa käydä syvällinen keskustelu siitä, millaiset
mahdollisuudet vahingonkorvauskanteella ovat menestyä.
