Monet vanhemmat, joiden lapset on otettu huostaan, haluavat lapsensa takaisin. Jotkut eivät näe
lastaan lainkaan, monet näkevät vain esimerkiksi valvotuissa tapaamisissa kerran pari kuukaudessa,
joillakuilla lapsi käy esimerkiksi joka toinen viikonloppu.
Lähtökohtaisesti lastensuojeluviranomaisen pitäisi lopettaa huostaanotto, kun huostaanoton
perusteita ei enää ole. Tämä säädetään lastensuojelulain 47 pykälässä. Monesti näin ei kuitenkaan
käy johtuen jo yksistään siitä, että sosiaalityöntekijät eivät edes yritä pohtia, onko huostaanoton
perusteita enää olemassa, vaan antavat lapsen vain olla sijaishuoltopaikassaan.
Tästä syystä vanhempien pitää olla erityisen aktiivisia – omaa lasta ei pidä jättää
sijaishuoltopaikkaan ja viranomaisten vastuulle, vaan oma lapsi tulisi yrittää palauttaa omaan
kotiinsa. Edellyttäen tietysti, että vanhempi kykenee hoitamaan lapsensa.
Huostaanoton purkamisen perusteet
Viranomaisen tulee alati edistää perheen jälleenyhdistämistä (lastensuojelulain 4 § ja 30 §). Tämä
perustuu siihen, että Suomi on kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa sitoutunut takaamaan
perheiden oikeuden yksityisyyden suojaan ja yhteisyyteen.
Tämän vuoksi on säädetty lastensuojelulain 47 §. Sen mukaan
a) huostaanotto on voimassa toistaiseksi (ei siis pysyvästi)
b) kun huostassapidon perusteita ei ole, pitää johtavan lastensuojelutyöntekijän lapsen
vastuusosiaalityöntekijän valmistellun esityksen pohjalta päättää lopettaa lapsen
huostassapito
c) huostassapidon jatkamisen perusteet on arvioitava aina asiakassuunnitelman päivittämisen
yhteydessä tai kun se muutoin osoittautuu tarpeelliseksi
d) asiaan vaikuttavat myös sijaishuollon kestoaika, lapsen ja sijaisperheen välinen
kiintymyssuhde, vanhempien yhteydenpito lapseensa ja lapsen oma mielipide.
Viimeinen kohta on siinä mielessä tärkeä, että mikäli vanhempi ei ole juurikaan pitänyt yhteyttä
lapseensa ja lapsi on jo tottunut asumaan sijaisperheessä, on lasta vaikeaa enää palauttaa omalle
vanhemmalleen. Siksi huostaanotetun lapsen vanhemman pitää aktiivisesti pitää yhteyttä lapseensa,
vaikka tilanne vaikuttaisi miten epäoikeudenmukaiselta.
Miten haetaan huostaanoton purkua?
Koska lastensuojeluviranomainen kovin harvoin itse ryhtyy toimenpiteisiin lapsen huostaanoton
lopettamiseksi, tarvitaan lapsen saamiseen takaisin kotiin vanhemman ja hänen/heidän
tukijoukkojensa aktiivista toimintaa.
Eteneminen:
a) kirjoita lastensuojeluviranomaiselle huostaanoton purkuhakemus. Joillain
hyvinvointialueilla siihen on oma lomake, mutta laillisesti mikä tahansa kirjallisesti tehty
purkuhakemus kelpaa
b) purkuhakemuksen pitää perustua alkuperäiseen huostaanottopäätökseen kirjattuihin
huostaanoton perusteisiin ja niiden poistumiseen
c) jos huostaanoton perusteena on ollut vaikkapa vanhempien päihteiden käyttö tai
jommankumman vanhemman väkivaltaisuus, on huostaanoton perusteena oltava se, että
päihteiden käyttö ei ole enää ongelma (saunakaljan ottaminen silloin tällöin ei voi olla
peruste huostaanoton jatkamiselle, koska Suomessa ei ole kieltolakia) tai että vanhempi on
oppinut vihanhallintaa tai hän ei enää asu perheessä, mihin lapsi olisi palaamassa
d) käytännössä juuri ikinä ei lasta vain anneta takaisin vanhemmalleen, vaan perheelle
määrätään ikään kuin jälkiseurantaa
e) jälkiseuranta on yleensä perhetyötä
f) lapsen huostaanottoa voidaan myös jatkaa esimerkiksi puoli vuotta, mutta siten, että hänet
on sijoitettu vanhemman luokse. Mikäli vain kaikki on sujunut kotona hyvin, lapsen
huostaanotto voidaan lopettaa
g) jo huostaanoton purkuhakemuksessa pitäisi ilmoittaa, että on valmis edellä mainittuun
jälkiseurantaan
h) viranomaisen tulisi purkuhakemusta käsitellessään kuulla vanhempia ja lasta sekä ottaa
heidän näkemyksensä huomioon
Huostaanoton purkuprosessi oikeudessa
Viranomaisen tehtyä päätöksensä voi päätöksestä valittaa hallinto-oikeuteen.
Tässä vaiheessa kannattaa ottaa ammattitaitoinen lakimies hoitamaan asiaa, sillä valituksen
muodolla ja lakiin perustuvalla sisällöllä on merkitystä sen suhteen, miten tuomioistuin
hakemukseen suhtautuu.
Hallinto-oikeus ei yleensä käsittele lapsen päästämistä pois huostasta, vaan sitä, onko viranomaisen
päätös ollut laiton. Tämä voi kuulostaa hassulta, mutta viranomaisen laiton päätös ei suoraan lopeta
huostaanottoa, vaan siitä pitää tehdä erillinen päätös.
Hallinto-oikeus voi esimerkiksi ohjeistaa viranomaista, että viranomaisen tulisi tehdä oikeudellisesti
parempi päätös. Tämä tarkoittaa esimerkiksi vanhemman ja lapsen parempaa kuulemista.
Hallinto-oikeus voi kuitenkin myös päättää ottaa lapsen huostassapidon käsiteltäväkseen ja määrätä
purkuhakemuksen perusteella lapsi palautettavaksi vanhemmalleen/huoltajalleen. Tämä tapahtuu
kuitenkin kovin harvoin.
Aktiivisuus kannattaa
Oma kokemukseni on, että vanhemman aktiivisuus kannattaa aina.
Vaikka huostaanottoa ei purkuhakemuksen perusteella suoraan päätettäisikään, voidaan
huostaanotto kuitenkin purkaa jollain tietyllä siirtymäajalla, esimerkiksi vuoden tai kahden kuluttua
purkuhakemuksen käsittelystä.
Tärkeintä on, että vanhempi osoittaa haluavansa aidosti lapsen takaisin kotiin ja on valmis
käyttämään siihen paljon aikaa ja työtä sekä tarvittaessa myös rahaa.
