Lastensuojeluviranomaisella on velvollisuus edistää huostaanotetun lapsen paluuta perheeseensä

Huostaanotto

Julkaistu

10 lokakuun 2026

Huostaanoton tarkoituksena ei ole erottaa lasta pysyvästi vanhemmistaan. Lastensuojeluviranomaisella on lakisääteinen velvollisuus edistää huostaanotetun lapsen ja hänen perheensä jälleenyhdistämistä. Velvollisuus perustuu sekä Suomen lastensuojelulakiin että Euroopan ihmisoikeussopimukseen.

Mitä laki sanoo perheen jälleenyhdistämisestä?

Lastensuojelulain 4 §:n mukaan lastensuojelussa on toimittava mahdollisimman hienovaraisesti ja käytettävä ensisijaisesti avohuollon tukitoimia. Kun sijaishuolto on lapsen edun kannalta tarpeen, se on järjestettävä viivytyksettä.

Saman pykälän mukaan sijaishuoltoa toteutettaessa on otettava lapsen edun mukaisella tavalla huomioon tavoite perheen jälleenyhdistämisestä.

Lastensuojelulain 30 § puolestaan edellyttää, että huostaanotetun lapsen asiakassuunnitelmaan kirjataan, miten perheen jälleenyhdistämisen tavoite otetaan huomioon.

Myös Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artikla suojaa lapsen ja vanhemman oikeutta perhe-elämään. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännössä on korostettu, että viranomaisten tulee mahdollisuuksien mukaan pyrkiä palauttamaan lapsi perheeseensä, kun huostaanoton perusteet poistuvat.

Miten perheen jälleenyhdistämistä voidaan edistää?

Lastensuojeluviranomaisen tulee arvioida perheen tilannetta ja järjestää tarvittavaa tukea, jotta lapsen kotiinpaluu voisi toteutua turvallisesti. Käytännön toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi:

  • Vanhemman ja lapsen tapaamisten lisääminen, myös pidempien kotikäyntien ja yöpymisten järjestäminen silloin, kun se on lapsen edun mukaista.
  • Perhetyö ja vanhemmuuden tukeminen, joilla vahvistetaan vanhemman valmiuksia huolehtia lapsesta.
  • Päihde- ja mielenterveyspalvelut, jos huostaanoton perusteet liittyvät vanhemman terveydentilaan tai päihteidenkäyttöön.
  • Asumisen ja toimeentulon tukeminen, jos perheen vaikeudet liittyvät puutteellisiin elinolosuhteisiin.
  • Lapsen asteittaisen kotiinpaluun suunnittelu, esimerkiksi kotiharjoittelujen avulla.
  • Huostaanoton perusteiden säännöllinen uudelleenarviointi, jotta huostassapitoa ei jatketa tarpeettomasti.

Lastensuojelulain 54 § velvoittaa hyvinvointialuetta ja sijaishuoltopaikkaa tukemaan ja edistämään lapsen yhteydenpitoa vanhempiinsa ja muihin läheisiinsä. Myös lastensuojelulain 52 § edellyttää yhteistyötä vanhempien kanssa sijaishuollon aikana.

Milloin huostaanotto on lopetettava?

Lastensuojelulain 47 §:n mukaan huostassapito on lopetettava, kun sen perusteita ei enää ole, ellei lopettaminen ole selvästi vastoin lapsen etua.

Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on arvioitava huostassapidon jatkamisen edellytykset asiakassuunnitelmaa tarkistettaessa sekä silloin, kun lapsi tai huoltaja hakee huostassapidon lopettamista.

Jaa artikkeli

Ajankohtaiset artikkelit

Perhesuojan asiantuntevat artikkelit perheille

Lastensuojeluviranomaisella on velvollisuus edistää huostaanotetun lapsen paluuta perheeseensä

Huostaanotto

Lastensuojeluviranomaisella on velvollisuus edistää huostaanotetun lapsen paluuta perheeseensä

Huostaanoton tarkoituksena ei ole erottaa lasta pysyvästi vanhemmistaan. Lastensuojeluviranomaisella on lakisääteinen velvollisuus edistää huostaanotetun lapsen ja hänen perheensä jälleenyhdistämistä. Velvollisuus perustuu sekä Suomen lastensuojelulakiin että Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Mitä laki sanoo perheen jälleenyhdistämisestä? Lastensuojelulain 4 §:n mukaan lastensuojelussa on toimittava mahdollisimman hienovaraisesti ja käytettävä ensisijaisesti avohuollon tukitoimia. Kun sijaishuolto on lapsen edun kannalta tarpeen, se on

Lastensuojelu ei voi määrätä tapaamisista ilman sijoitusta

Huoltajuus tapaamisoikeus

Lastensuojelu ei voi määrätä tapaamisista ilman sijoitusta

Lastensuojeluviranomainen ei voi päättää lapsen ja vanhemman välisistä tapaamisista tai niiden valvonnasta silloin, kun lapsi ei ole sijoitettuna lastensuojelulain nojalla. Lastensuojelulain mukainen yhteydenpidon rajoittaminen liittyy sijaishuoltoon. Kun lapsi on huostaanotettu tai kiireellisesti sijoitettu, yhteydenpitoa voidaan laissa säädetyin edellytyksin rajoittaa ja tapaamisia esimerkiksi valvoa. Rajoittamisesta on tällöin tehtävä asianmukainen päätös. Jos lapsi ei ole sijoitettuna, lastensuojeluviranomainen

Mikä on lapsiasiavaltuutettu?

Muut teemat

Mikä on lapsiasiavaltuutettu?

Lapsiasiavaltuutettu on viranomainen, jonka tehtävänä on edistää lasten asemaa ja oikeuksien toteutumista Suomessa. Lapsiasiavaltuutettu voi tehdä aloitteita sekä antaa neuvoja ja ohjeita lasten aseman ja oikeuksien parantamiseksi. Yksi keskeisistä tehtävistä on edistää YK lapsen oikeuksien yleissopimuksen toteutumista Suomessa. Lapsiasiavaltuutettu ei ole yksittäisiä lastensuojelupäätöksiä valvova viranomainen eikä muutoksenhakuelin. Jos esimerkiksi vanhempi katsoo lapsensa kiireellisen sijoituksen, huostaanoton

Tietopankki

Tarvitsetko asiantuntevaa apua?

Ota yhteyttä niin neuvomme sinua mahdollisimman pian.