Kiireellinen sijoitus

Kiireellinen sijoitusFeatured

Julkaistu

28 elokuun 2025

Joskus lastensuojelun asiakkaan kohtaama ensimmäinen raju toimenpide lastensuojeluviranomaisen
puolelta on kiireellinen sijoitus. Lapsi konkreettisesti viedään pois vanhemmalta/huoltajalta ja
siirretään joko sijaisperheeseen tai sijaishuoltolaitokseen.

Kiireellinen sijoitus kestää kuukauden, ellei sitä keskeytetä. Viranomainen voi tietyillä ehdoilla
jatkaa kiireellistä sijoitusta toiselle kuukaudelle.

Mikäli viranomainen tekee kiireellisen sijoituksen aikana huostaanottohakemuksen lapsesta
hallinto-oikeudelle, sijoitus jatkuu automaattisesti, kunnes päätös hakemuksesta on tehty.

Kiireellisen sijoituksen perusteet

Kiireellinen sijoitus voidaan tehdä, mikäli lapsi on välittömässä vaarassa.

Välitön vaara määritellään lastensuojelulain 40 §:ssä säädettyjen huostaanoton kriteerien
perusteella.

Perusteet ovat lähinnä lapsen terveydelle ja kehitykselle vakavaa vaaraa aiheuttavat elinolosuhteet
tai lapsen oma (esimerkiksi rikollinen) käytös. Edellä mainitut syyt voivat olla perusteena
huostaanotolle ja kiireelliselle sijoitukselle vain, mikäli avohuollon tukitoimet eivät ole riittäviä ja
lisäksi sijaishuolto katsotaan lapsen edun mukaiseksi.

Missä tilanteessa lapsi on välittömässä vaarassa hänen elinolosuhteidensa perusteella? Esimerkiksi
silloin, jos hänen kotonaan häntä pahoinpidellään toistuvasti tai hänen hoitonsa ja ruokailunsa
laiminlyödään siten, että se aiheuttaa lapselle välittömän vaaran esimerkiksi vammautumisesta tai
jopa kuolemisesta. Välitön vaara voi aiheutua myös siitä, jos lapsi ottaa säännöllisesti osaa
rikolliseen toimintaan.

Olen nähnyt lukuisia kiireellisen sijoituksen päätöksiä, joita on perusteltu mm. muutaman vuoden
takaisilla tapahtumilla. Vaikka kyseiset tapahtumat olisivat tottakin, eivät vanhat jutut voi aiheuttaa
välitöntä vaaraa lapselle, mitä kiireellisen sijoituksen toteuttaminen kuitenkin edellyttää.

Kiireellisen sijoituksen päätöksen perustelut voivat olla myös niin mielivaltaisia, kuin että ”lapsen
huoltajat ovat puhuneet lapselle ikävään sävyyn”. Olen nähnyt tällaisen kiireellisen sijoituksen
päätöksen.

Kiireellisen sijoituksen päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeudelle 30 päivän kuluessa siitä
hetkestä, kun asiaan osallinen on saanut päätöksestä todisteellisesti tiedon.

Valitukset kiireellisestä sijoituksesta käsitellään yleensä kirjallisesti ja valituksen käsittely kestää
ainakin puoli vuotta.

Lapsen etu arvioitava

Velvollisuus huostaanottoon sekä kiireellisen sijoituksen perusteet määritellään lastensuojelulain 40
§:ssä. Yksi sen kriteereistä, jota ei saa sivuuttaa, on, että sijaishuollon arvioidaan olevan 4 §:n
mukaisesti lapsen edun mukaista.


Käytännössä aina kiireellisen sijoituksen perusteluihin kirjataan vain, että sijoitus on lapsen edun
mukaista. Tämä kirjoitetaan ilman mitään tarkempia perusteluja, vaikka hallintolaki (joka koskee
kaikkea viranomaistoimintaa, myös lastensuojelua) edellyttää (44 §) perusteluja:
Kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi:
…
3) päätöksen perustelut…

Mikäli lapsen vaaralliset elinolosuhteet aiheutuvat esimerkiksi jostain satunnaisesta vanhemman
lapseen kohdistamasta lyönnistä, ei lapsen edun mukaista ole erottaa lasta häntä mahdollisesti jo
vuosikausia hoitaneesta vanhemmasta, vaan järjestää vanhemmalle esimerkiksi vihanhallintaa
kehittävää valmennusta.

Edellä mainittu johtuu siitä, että pieni lapsi on luonnollisesti kiintynyt läheisesti vanhempaansa.
Jokainen voi kuvitella lapsen kauhun, jos hänet yhtäkkiä viedään häntä hoitaneelta vanhemmalta
pois, eikä lapsi tiedä, miksi näin on tapahtunut ja milloin hän näkee vanhempansa jälleen.

Avohuollon toimenpiteet ensisijaisia

Lain mukaan huostaanottoon ja sijaishuollon järjestämiseen voidaan kuitenkin ryhtyä vain, jos 7
luvussa tarkoitetut toimet eivät olisi lapsen edun mukaisen huolenpidon toteuttamiseksi sopivia tai
mahdollisia taikka jos ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi.


Mikäli perusteena lapsen kiireelliselle sijoitukselle / huostaanotolle ovat vanhemman
mielenterveyden ongelmat, asetetaan kyseinen sairas vanhempi terveydentilan perusteella eri
asemaan kuin muut vanhemmat.

Sen sijasta häntä tulisi hoitaa. Vanhemman ja lapsen terveyteen liittyvien uhkien hoitamisesta on
säädetty terveydenhuoltolain 69 §:ssä:

Jos lastensuojelun tarve johtuu riittämättömistä terveydenhuollon palveluista, lapselle ja hänen
perheelleen on sen estämättä, mitä hoitoon pääsystä 51, 51 a–51 c, 52 ja 53 §:ssä säädetään,
järjestettävä viipymättä lapsen terveyden ja kehityksen kannalta välttämättömät terveydenhuollon
palvelut.


Lasta ei siis voida ottaa kiireelliseen sijoitukseen tai huostaan, mikäli mielenterveysongelmat ovat
hoidettavissa normaalitietä eli terveydenhuollon toimenpitein. Lain pykälä tarkoittaa samalla sitä,
että viranomaisen on järjestettävä viipymättä tarvittavat palvelut koko perheelle vaikka hankkimalla
palvelu yksityiseltä palveluntuottajalta.

Jos vanhemman mielenterveyden ongelmat johtavat siihen, että lapseen kohdistuu välitön uhka
vahingoittumisesta, on selvä, että lapsi pitää tällaisessa tilanteessa sijoittaa kiireellisesti. Olen
hoitanut myös tämän tyyppistä tapausta ja siinä lastensuojeluviranomainen on nimenomaan vältellyt
toimimasta velvollisuuksiensa mukaisesti, mikä johti lapsen vahingoittumiseen.

Arvioinnin pitää olla objektiivista ja tietämykseen perustuvaa

Perusperiaate on selvä: kiireellinen sijoitus ja huostaanotto ovat viimesijaisia toimenpiteitä, ja niitä
ennen on järjestettävä avohuollon tukitoimia.

Arvioinnin pitää olla objektiivista eli sen pitää perustua todistettavissa oleviin tosiseikkoihin sekä
parhaaseen mahdolliseen tietämykseen siitä, miten lapsen etu tulee huomioida kussakin tilanteessa.

Kun sosiaalityöntekijöillä ei lähtökohtaisesti ole lääketieteellistä tutkintoa, eivät he voi tehdä
myöskään lääketieteellistä diagnoosia muista.

Sijoitus lopetettava perusteiden loppuessa

Mikäli perusteet kiireelliselle sijoitukselle loppuvat, kiireellinen sijoitus tulee välittömästi päättää.
Lain mukaan sitä ei saa jatkaa varmuuden varalta.

Tosin lastensuojeluviranomaiset toimivat usein näin ja perustelevat asiaa sillä, että he ”haluavat olla
varmoja, että lapsi voi palata turvallisesti kotiinsa”.

Jaa artikkeli

Ajankohtaiset artikkelit

Perhesuojan asiantuntevat artikkelit perheille

Lastensuojeluviranomaisella on velvollisuus edistää huostaanotetun lapsen paluuta perheeseensä

Huostaanotto

Lastensuojeluviranomaisella on velvollisuus edistää huostaanotetun lapsen paluuta perheeseensä

Huostaanoton tarkoituksena ei ole erottaa lasta pysyvästi vanhemmistaan. Lastensuojeluviranomaisella on lakisääteinen velvollisuus edistää huostaanotetun lapsen ja hänen perheensä jälleenyhdistämistä. Velvollisuus perustuu sekä Suomen lastensuojelulakiin että Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Mitä laki sanoo perheen jälleenyhdistämisestä? Lastensuojelulain 4 §:n mukaan lastensuojelussa on toimittava mahdollisimman hienovaraisesti ja käytettävä ensisijaisesti avohuollon tukitoimia. Kun sijaishuolto on lapsen edun kannalta tarpeen, se on

Lastensuojelu ei voi määrätä tapaamisista ilman sijoitusta

Huoltajuus tapaamisoikeus

Lastensuojelu ei voi määrätä tapaamisista ilman sijoitusta

Lastensuojeluviranomainen ei voi päättää lapsen ja vanhemman välisistä tapaamisista tai niiden valvonnasta silloin, kun lapsi ei ole sijoitettuna lastensuojelulain nojalla. Lastensuojelulain mukainen yhteydenpidon rajoittaminen liittyy sijaishuoltoon. Kun lapsi on huostaanotettu tai kiireellisesti sijoitettu, yhteydenpitoa voidaan laissa säädetyin edellytyksin rajoittaa ja tapaamisia esimerkiksi valvoa. Rajoittamisesta on tällöin tehtävä asianmukainen päätös. Jos lapsi ei ole sijoitettuna, lastensuojeluviranomainen

Mikä on lapsiasiavaltuutettu?

Muut teemat

Mikä on lapsiasiavaltuutettu?

Lapsiasiavaltuutettu on viranomainen, jonka tehtävänä on edistää lasten asemaa ja oikeuksien toteutumista Suomessa. Lapsiasiavaltuutettu voi tehdä aloitteita sekä antaa neuvoja ja ohjeita lasten aseman ja oikeuksien parantamiseksi. Yksi keskeisistä tehtävistä on edistää YK lapsen oikeuksien yleissopimuksen toteutumista Suomessa. Lapsiasiavaltuutettu ei ole yksittäisiä lastensuojelupäätöksiä valvova viranomainen eikä muutoksenhakuelin. Jos esimerkiksi vanhempi katsoo lapsensa kiireellisen sijoituksen, huostaanoton

Tietopankki

Tarvitsetko asiantuntevaa apua?

Ota yhteyttä niin neuvomme sinua mahdollisimman pian.