Kokemuksia lastensuojeluviranomaisena työskentelystä

Muut teemat

Julkaistu

31 lokakuun 2025

Kirjoittaja: Aki Nummelin (oikeustieteen maisteri/luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja ja sosiaalityöntekijä)

Olen ollut aikaisemmin töissä lastensuojeluviranomaisena.

Uusia lastensuojeluviranomaisia koetellaan viraston toimesta aktiivisesti. Kun menin ensimmäisen kerran lastensuojeluun töihin, minulle tuli eteen tilanne, missä lastensuojelun asiakkaana ollut yksinhuoltajaäiti oli aamulla läimäissyt lasta, koska tämä ei ollut suostunut pukemaan päälleen. Äiti oli tietysti ollut väsynyt ja hermostunut.

Päiväkodissa lapsi oli sanonut asiasta ja päiväkodista tuli välittömästi lastensuojeluilmoitus virastoon. Sain sen käsiini ja aloin keskustella työyhteisön kanssa. Heti yksi sosiaaliohjaaja (sosionomi, lastensuojelutyöntekijät ovat yliopiston käyneitä maistereita tai lähes maistereita) alkoi selittää, että lapsi on otettava kiireelliseen sijoitukseen. Vastaava tuki häntä voimakkaasti ja niinpä ”vihreänä”, asioiden taustoja tuntemattomana sossuna tein työtä käskettyä – soitin äidille ja ilmoitin, että otetaan lapsi kiireelliseen sijoitukseen. Äiti oli tietysti shokissa.

Ainoa paikka lyhyellä varoitusajalla löytyi 140 km:n päästä. Äidin oli tietysti liki mahdotonta lähteä siellä vierailemaan ilman autoa, ym.

Sitten tuli väliarvion paikka (noin 2 viikkoa sijoituksen alkamisesta). Lapsi tuotiin virastolle ja äiti tuli sinne myös. Tilanne oli kuitenkin muuttunut siten, että vastaava oli lomareissulla (ilmeisesti taas aasialaisessa vuoristossa) ja tilalla oli asiansa oikeasti hallitseva sosiaalityöntekijä (vanhempaa ikäluokkaa). Hän tuli mukaan keskustelemaan äidin kanssa ja pyysi sitten keskustelun jälkeen, että äiti menisi odottamaan käytävälle. Sijaisvastaava sanoi, että hänen mielestään tässä ei ole mitään syytä jatkaa kiireellistä sijoitusta.

Siihen minä sanoin, että ”olin ajatellut täsmälleen samaa, mutta en ollut tiennyt, kenen kanssa puhua, koska virastossa kaikki halusivat vain sijoittaa lapsia”. Niinpä sijaisvastaavan ollessa samaa mieltä kanssani menin sanomaan äidille, että ”ottaa lapsensa ja lähtee kotiin. Sijoitus loppuu tähän.”

Mitä tästä tapauksesta opimme? Lastensuojeluvirastoissa uusia työntekijöitä pistetään mahdollisimman nopeasti hankaliin paikkoihin, joissa testataan, tottelevatko he ylempiään vai eivät. Virastossa on aina joku yli-innokas, joka houkuttelee ja painostaa muita ryhtymään sijoituksiin, ja vastaava sosiaalityöntekijä puolustaa juuri tätä yli-innokasta.

Kun lastensuojelun sosiaalityöntekijä tottuu tekemään tosiasiallisesti lastensuojelulain vastaisia päätöksiä, jatko sujuu jo helpommin – sijoituksia ja huostaanottoja tulee aina, kun ”käsky käy”. Ne, jotka eivät tätä kestä, lähtevät muualle tai heille annetaan potkut.

Meilläkin työyhteisössä oli silloin, kun kävimme yhdessä lounaalla, jatkuvaa keskustelua siitä, miten haluttaisiin lähteä pois ”parempaan työpaikkaan” (sellaista ei ole). Omatunnon kanssa käytävä Jaakobin paini ei ole hyväksi sossuille.

Kävin myöhemmin kyseisessä virastossa katsomassa, miten siellä menee (olin siis siinä välissä saanut potkut, kun olin päästänyt lapsia pois laittomista sijoituksista). Ainoastaan vastaava oli enää siellä töissä – kaikki muut olivat jo nostaneet kytkintä… eivät ilmeisesti kestäneet omatuntonsa soimausta.

Jaa artikkeli

Ajankohtaiset artikkelit

Perhesuojan asiantuntevat artikkelit perheille

Lastensuojeluviranomaisella on velvollisuus edistää huostaanotetun lapsen paluuta perheeseensä

Huostaanotto

Lastensuojeluviranomaisella on velvollisuus edistää huostaanotetun lapsen paluuta perheeseensä

Huostaanoton tarkoituksena ei ole erottaa lasta pysyvästi vanhemmistaan. Lastensuojeluviranomaisella on lakisääteinen velvollisuus edistää huostaanotetun lapsen ja hänen perheensä jälleenyhdistämistä. Velvollisuus perustuu sekä Suomen lastensuojelulakiin että Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Mitä laki sanoo perheen jälleenyhdistämisestä? Lastensuojelulain 4 §:n mukaan lastensuojelussa on toimittava mahdollisimman hienovaraisesti ja käytettävä ensisijaisesti avohuollon tukitoimia. Kun sijaishuolto on lapsen edun kannalta tarpeen, se on

Lastensuojelu ei voi määrätä tapaamisista ilman sijoitusta

Huoltajuus tapaamisoikeus

Lastensuojelu ei voi määrätä tapaamisista ilman sijoitusta

Lastensuojeluviranomainen ei voi päättää lapsen ja vanhemman välisistä tapaamisista tai niiden valvonnasta silloin, kun lapsi ei ole sijoitettuna lastensuojelulain nojalla. Lastensuojelulain mukainen yhteydenpidon rajoittaminen liittyy sijaishuoltoon. Kun lapsi on huostaanotettu tai kiireellisesti sijoitettu, yhteydenpitoa voidaan laissa säädetyin edellytyksin rajoittaa ja tapaamisia esimerkiksi valvoa. Rajoittamisesta on tällöin tehtävä asianmukainen päätös. Jos lapsi ei ole sijoitettuna, lastensuojeluviranomainen

Mikä on lapsiasiavaltuutettu?

Muut teemat

Mikä on lapsiasiavaltuutettu?

Lapsiasiavaltuutettu on viranomainen, jonka tehtävänä on edistää lasten asemaa ja oikeuksien toteutumista Suomessa. Lapsiasiavaltuutettu voi tehdä aloitteita sekä antaa neuvoja ja ohjeita lasten aseman ja oikeuksien parantamiseksi. Yksi keskeisistä tehtävistä on edistää YK lapsen oikeuksien yleissopimuksen toteutumista Suomessa. Lapsiasiavaltuutettu ei ole yksittäisiä lastensuojelupäätöksiä valvova viranomainen eikä muutoksenhakuelin. Jos esimerkiksi vanhempi katsoo lapsensa kiireellisen sijoituksen, huostaanoton

Tietopankki

Tarvitsetko asiantuntevaa apua?

Ota yhteyttä niin neuvomme sinua mahdollisimman pian.