Lastensuojeluasiakkuus

Lastensuojelun asiakkuusFeatured

Julkaistu

28 elokuun 2025

Käytännössä lastensuojelun asiakkuus alkaa aina lastensuojeluilmoituksesta. Viranomainen voi toki
itsekin havainnoida tilanteita ja sen perusteella käynnistää lastensuojelun asiakkuuden.

Lastensuojelun sosiaalityöntekijän velvollisuutena on selvittää kaikki ilmoitukset (tehdä
palvelutarpeen arviointi) – olivatpa ne millaisia tahansa. Toki viranomaisella on aina harkintaoikeus
siihen, onko ilmoitus ilmeisen väärä ja tehty esimerkiksi puhtaasti toisen
vahingoittamistarkoituksessa, jolloin ilmoitus kuitataan toteamalla kirjallisesti, että ilmoitus ei
ilmeisen tarpeettomana johda toimenpiteisiin.

Itse toimin aikoinani vuosien 2017–2018 aikana lastensuojelun sosiaalityöntekijänä (olen
lakimiehen lisäksi pätevä sosiaalityöntekijä) ja suhtauduin kaikkiin nimettömiin
lastensuojeluilmoituksiin erityisen suurella varovaisuudella. Tämä periaate ei koske läheskään
kaikkia sosiaalityöntekijöitä. Jopa lastensuojeluoikeudenkäynneissä nimettömiä ilmoituksia
käytetään ”todisteena” tarpeelle ottaa lapsi huostaan.

Kuka voi tehdä lastensuojeluilmoituksen?

Tosiasiassa kaikki voivat tehdä lastensuojeluilmoituksen, sillä lainsäätäjän ajatuksena on ollut, että
lapsen etu vaatii, että voidaan tehdä myös nimettömänä ilmoituksia. Tällöin ilmoittajan ei tarvitse
pelätä henkilön, kenestä ilmoitus on tehty, kostoa. Tämän jälkeen sosiaalityöntekijä tekee
puolueettomasti selvityksen asiasta ja arvioi omalla vahvalla ammattitaidollaan, onko ilmoituksessa
perää (tekee palvelutarpeen arvioinnin) ja edellyttääkö se toimenpiteitä, kuten
lastensuojeluasiakkuuden aloittamisen.

No, monet ovat luonnollisesti huomanneet, että lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ammattitaito
ei välttämättä ole kovin korkealla tasolla (toki poikkeuksiakin aina on). Tämä luonnollisesti johtuu
myös siitä, että sosiaalityöntekijän yliopistokoulutus ei pidä sisällään psykologian, eikä
terveydenhuollon opintoja, eikä juuri lainkaan oikeustieteellisiä opintoja (lastensuojelulakia ei
käytännössä edes avata sosiaalityöntekijän opintojen aikana).

Isolla joukolla viranomaisia ja työntekijöitä on velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus tiettyjen
kriteerien täytyttyä. Lasten ja perheiden kanssa työskentelevillä viranomaisilla ja lisäksi mm.
seurakunnilla ja uskonnollisilla yhdyskunnilla, iltis-kerhojen työntekijöillä, tullilla,
ulosottoviranomaisella, Kelalla ja rajavartiolaitoksella on velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus.

Milloin lastensuojeluilmoitus pitää tehdä?

Lastensuojeluilmoitus pitää tehdä, jos edellä mainittujen tahojen työntekijä on tehtävässään saanut
tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma
käyttäytyminen edellyttää mahdollista lastensuojelun tarpeen selvittämistä.

Lailla asetetut kriteerit ilmoitusvelvollisuudelle ovat siis hyvin laveat. Kriteerit edellyttäisivät
kultakin työntekijältä kykyä ja koulutusta tietää, milloin lapsen hoidon ja huolenpidon tarve, lapsen
kehitystä vaarantavat olosuhteet tai lapsen käyttäytyminen ovat sillä tolalla, että ilmoitus pitää
tehdä.

Koska viranomaiselle on asetettu velvollisuus tehdä ilmoitus (sen laiminlyömisestä voisi teoriassa
seurata jopa rikossyyte heitteillepanosta), eikä viranomaisella tai muullakaan edellä mainitulla
työntekijällä ole kovin usein todellista kykyä arvioida, pitääkö ilmoitus tehdä vai ei, kyseiset
työntekijät tekevät mieluummin ilmoituksen, kuin ottavat riskin virkarikossyytteestä tai edes
johtajan nuhteluista. Tämä taas johtaa valtavaan määrään lastensuojeluilmoituksia, joista suurin osa
on joka tapauksessa perättömiä – tehtiinpä niitä tarkoituksellisen tahallisesti taikka ei.

Ilmoitusvelvoitteen piirissä olevien lisäksi on sitten valtava joukko muita ihmisiä, jotka saavat tehdä
ilmoituksia, jos haluavat. Ja riita-asioissa näitä haluajia voi olla hyvinkin paljon, kun ottaa
huomioon, että ilmoituksen voi tehdä joutumatta vastuuseen. Vastuukysymyksiä käsittelen toisessa
artikkelissa.

Syntymässä olevasta lapsesta voidaan tehdä ennakollinen lastensuojeluilmoitus. Lastensuojelulla on
velvollisuus ilmoittaa asiakkaanaan olevasta lapsesta toiselle hyvinvointialueelle, mikäli lapsi
muuttaa sinne. Eli kovin helppoa ilmoitusvelvollisuuden piiristä eroon pääseminen ei ole.

Asiakkuuden alkaminen

Lastensuojeluasiakkuus alkaa, kun sosiaalityöntekijä toteaa palvelutarpeen arvioinnin perusteella,
että:

1) lapsen kasvuolosuhteet vaarantavat tai eivät turvaa lapsen terveyttä tai kehitystä; taikka
2) lapsi käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään ja kehitystään; ja
3) lapsi tarvitsee lastensuojelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia.

Jo ennen palvelutarpeen arvioinnin valmistumista lastensuojelun asiakkuuteen päätyy, mikäli lapsi
tarvitsee pikaisia toimia lapsen terveyden ja kehityksen turvaamiseksi. Mikäli lapselle ja tämän
perheelle annetaan lastensuojeluviranomaisen palveluita, kuten perhetyötä tai kiireellistä sijoitusta
(kiireellinen sijoituskin katsotaan palveluksi), alkaa asiakkuus myös jo silloin.

Vastuusosiaalityöntekijä

Lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle on nimettävä vastuusosiaalityöntekijä.
Sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuuden ollessa suuri on viranomaisen huolehdittava siitä, että pois
lähtevän vastuusosiaalityöntekijän tilalle on nimettävä uusi vastuusosiaalityöntekijä.

Jaa artikkeli

Ajankohtaiset artikkelit

Perhesuojan asiantuntevat artikkelit perheille

Lastensuojeluviranomaisella on velvollisuus edistää huostaanotetun lapsen paluuta perheeseensä

Huostaanotto

Lastensuojeluviranomaisella on velvollisuus edistää huostaanotetun lapsen paluuta perheeseensä

Huostaanoton tarkoituksena ei ole erottaa lasta pysyvästi vanhemmistaan. Lastensuojeluviranomaisella on lakisääteinen velvollisuus edistää huostaanotetun lapsen ja hänen perheensä jälleenyhdistämistä. Velvollisuus perustuu sekä Suomen lastensuojelulakiin että Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Mitä laki sanoo perheen jälleenyhdistämisestä? Lastensuojelulain 4 §:n mukaan lastensuojelussa on toimittava mahdollisimman hienovaraisesti ja käytettävä ensisijaisesti avohuollon tukitoimia. Kun sijaishuolto on lapsen edun kannalta tarpeen, se on

Lastensuojelu ei voi määrätä tapaamisista ilman sijoitusta

Huoltajuus tapaamisoikeus

Lastensuojelu ei voi määrätä tapaamisista ilman sijoitusta

Lastensuojeluviranomainen ei voi päättää lapsen ja vanhemman välisistä tapaamisista tai niiden valvonnasta silloin, kun lapsi ei ole sijoitettuna lastensuojelulain nojalla. Lastensuojelulain mukainen yhteydenpidon rajoittaminen liittyy sijaishuoltoon. Kun lapsi on huostaanotettu tai kiireellisesti sijoitettu, yhteydenpitoa voidaan laissa säädetyin edellytyksin rajoittaa ja tapaamisia esimerkiksi valvoa. Rajoittamisesta on tällöin tehtävä asianmukainen päätös. Jos lapsi ei ole sijoitettuna, lastensuojeluviranomainen

Mikä on lapsiasiavaltuutettu?

Muut teemat

Mikä on lapsiasiavaltuutettu?

Lapsiasiavaltuutettu on viranomainen, jonka tehtävänä on edistää lasten asemaa ja oikeuksien toteutumista Suomessa. Lapsiasiavaltuutettu voi tehdä aloitteita sekä antaa neuvoja ja ohjeita lasten aseman ja oikeuksien parantamiseksi. Yksi keskeisistä tehtävistä on edistää YK lapsen oikeuksien yleissopimuksen toteutumista Suomessa. Lapsiasiavaltuutettu ei ole yksittäisiä lastensuojelupäätöksiä valvova viranomainen eikä muutoksenhakuelin. Jos esimerkiksi vanhempi katsoo lapsensa kiireellisen sijoituksen, huostaanoton

Tietopankki

Tarvitsetko asiantuntevaa apua?

Ota yhteyttä niin neuvomme sinua mahdollisimman pian.