Miten sijaishuoltopaikasta karannut lapsi voidaan palauttaa?

Muut teemat

Julkaistu

22 syyskuun 2026

Lastensuojelulaitoksesta luvatta poistuneen eli niin sanotusti hatkanneen lapsen tai nuoren palauttamisesta säädetään lastensuojelulain 69 a §ssä.

Lähtökohtana on lapsen vapaaehtoinen palautuminen. Jos palauttamiseen halutaan käyttää kiinnipitämistä, poliisin toimivaltuuksia tai muita lapsen perusoikeuksiin puuttuvia keinoja, niille täytyy löytyä erillinen laissa säädetty peruste.

Palauttamisesta, kuljettamisesta ja kuljetuksen turvallisesta järjestämisestä päättää lähtökohtaisesti lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä.

Kiireellisessä tilanteessa päätöksen voi tehdä myös laitoksen johtaja tai hänen määräämänsä laitoksen hoito- ja kasvatushenkilökuntaan kuuluva henkilö.

Lastensuojelulain nykyinen 69 a § mahdollistaa tietyissä tilanteissa lapsen lyhytaikaisen kiinnipitämisen kuljetuksen aikana. Se edellyttää muun muassa lapsen sekavaa tai uhkaavaa käyttäytymistä ja sitä, että kiinnipitäminen on välttämätöntä lapsen tai muun henkilön henkeä, terveyttä tai turvallisuutta välittömästi uhkaavan vaaran vuoksi.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita yleistä oikeutta käyttää voimakeinoja lasta vastaan pelkästään siksi, ettei hän halua palata laitokseen.

Poliisilla on omien toimivaltuuksiensa perusteella oikeus ottaa henkilö kiinni hänen suojaamisekseen, jos hänen henkeään, ruumiillista koskemattomuuttaan, turvallisuuttaan tai terveyttään uhkaa välitön vakava vaara, henkilö ei kykene pitämään itsestään huolta, eikä vaaraa voida muuten poistaa.

Jaa artikkeli

Ajankohtaiset artikkelit

Perhesuojan asiantuntevat artikkelit perheille

Lastensuojeluviranomaisella on velvollisuus edistää huostaanotetun lapsen paluuta perheeseensä

Huostaanotto

Lastensuojeluviranomaisella on velvollisuus edistää huostaanotetun lapsen paluuta perheeseensä

Huostaanoton tarkoituksena ei ole erottaa lasta pysyvästi vanhemmistaan. Lastensuojeluviranomaisella on lakisääteinen velvollisuus edistää huostaanotetun lapsen ja hänen perheensä jälleenyhdistämistä. Velvollisuus perustuu sekä Suomen lastensuojelulakiin että Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Mitä laki sanoo perheen jälleenyhdistämisestä? Lastensuojelulain 4 §:n mukaan lastensuojelussa on toimittava mahdollisimman hienovaraisesti ja käytettävä ensisijaisesti avohuollon tukitoimia. Kun sijaishuolto on lapsen edun kannalta tarpeen, se on

Lastensuojelu ei voi määrätä tapaamisista ilman sijoitusta

Huoltajuus tapaamisoikeus

Lastensuojelu ei voi määrätä tapaamisista ilman sijoitusta

Lastensuojeluviranomainen ei voi päättää lapsen ja vanhemman välisistä tapaamisista tai niiden valvonnasta silloin, kun lapsi ei ole sijoitettuna lastensuojelulain nojalla. Lastensuojelulain mukainen yhteydenpidon rajoittaminen liittyy sijaishuoltoon. Kun lapsi on huostaanotettu tai kiireellisesti sijoitettu, yhteydenpitoa voidaan laissa säädetyin edellytyksin rajoittaa ja tapaamisia esimerkiksi valvoa. Rajoittamisesta on tällöin tehtävä asianmukainen päätös. Jos lapsi ei ole sijoitettuna, lastensuojeluviranomainen

Mikä on lapsiasiavaltuutettu?

Muut teemat

Mikä on lapsiasiavaltuutettu?

Lapsiasiavaltuutettu on viranomainen, jonka tehtävänä on edistää lasten asemaa ja oikeuksien toteutumista Suomessa. Lapsiasiavaltuutettu voi tehdä aloitteita sekä antaa neuvoja ja ohjeita lasten aseman ja oikeuksien parantamiseksi. Yksi keskeisistä tehtävistä on edistää YK lapsen oikeuksien yleissopimuksen toteutumista Suomessa. Lapsiasiavaltuutettu ei ole yksittäisiä lastensuojelupäätöksiä valvova viranomainen eikä muutoksenhakuelin. Jos esimerkiksi vanhempi katsoo lapsensa kiireellisen sijoituksen, huostaanoton

Tietopankki

Tarvitsetko asiantuntevaa apua?

Ota yhteyttä niin neuvomme sinua mahdollisimman pian.