Lapsen ollessa lastensuojeluviranomaisen eli hyvinvointialueen huostassa joko kiireellisen
sijoituksen tai huostaanoton seurauksena on lapsen ja vanhemman/huoltajan/lapselle läheisen
ihmisen (isovanhemmat) välisestä yhteydenpidosta sovittava viimeistään
asiakassuunnitelmapalaverissa.
Ellei asiasta päästä yhteisymmärrykseen, on lastensuojeluviranomaisen tehtävä päätös
yhteydenpidon rajoituksesta. Tästä päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen.
Lastensuojelulaki lähtee siitä, että sosiaalityöntekijän pitää edistää lapsen ja vanhemman välistä
yhteydenpitoa.
Kriteerit yhteydenpidon rajoitukselle
Rajoitusedellytyksistä säädetään lastensuojelulain 61 a ja 62 -pykälissä. Niiden mukaan rajoitus
voidaan asettaa, mikäli yhteydenpidosta lapsen ja vanhemman välillä aiheutuu haittaa joko
sijoituksen/huostaanoton tarkoitukselle tai sitten yhteydenpidosta aiheutuu vaaraa joko lapselle tai
sitten sijaishuoltopaikan henkilökunnalle.
Rajoitusta ei saa asettaa, mikäli rajoitus on lapsen edun vastainen, eikä se ole oikeassa suhteessa
lapsen ikään ja kehitystasoon nähden. Esimerkiksi pienelle lapselle voi olla erityisen suuri trauma,
jos hän joutuu eroon vanhemmistaan.
Joka tapauksessa rajoitus on välittömästi päätettävä, kun siihen ei ole enää syytä. Kun
lastensuojelun sosiaalityöntekijä voi nähdä lapsen vaikka monen kuukauden väliajoin, on vaikeaa
katsoa, että sosiaalityöntekijä olisi perehtynyt riittävällä tarkkuudella siihen, milloin yhteydenpidon
rajoituksen perusteet ovat poistuneet.
Erilaisia syitä, joita itse kutsuisin jopa tekosyiksi, on asetettu yhteydenpidon rajoituksen
perusteeksi. Kerron näistä erillisessä artikkelissa. Lähtökohtana kuitenkin on se, että
kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa on perheille taattu oikeus yhdessä oloon ja yksityisyyden
suojaan. Myös perustuslain 10 pykälässä on taattu tällainen oikeus.
Kansainväliset ihmisoikeussopimukset
Keskeiset asiaan liittyvät kansainväliset sopimukset ovat yleissopimus lasten oikeuksista
(Yhdistyneet Kansakunnat) ja Euroopan ihmisoikeussopimus (Euroopan Neuvosto).
Yleissopimus lapsen oikeuksista 16. artikla: ”Lapsen yksityisyyteen, perheeseen, kotiin tai
kirjeenvaihtoon ei saa puuttua mielivaltaisesti tai laittomasti”… ” Lapsella on oikeus lain suojaan
tällaiselta puuttumiselta ja halventamiselta.”
Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8. artikla: ”Jokaisella on oikeus nauttia yksityis- ja perhe-
elämäänsä, kotiinsa ja kirjeenvaihtoonsa kohdistuvaa kunnioitusta.”
Kun kansainväliset ihmisoikeussopimukset ovat lakien hierarkiassa ylimpänä, on muun muassa
lastensuojelulaki sille alisteinen.
